Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

25.9.2018

Karjanoja

Kun Pöytyän pitäjän Pappilassa ja Kolkkisten yksinäistalossa tehtiin isojako vuosina 1779-1790, kirjattiin siitä tehtyyn karttaan Karjanojan torppa noin kilometrin päähän silloisesta kirkosta. Naapureinaan Karjanojalla olivat mm. Kolkkisten reservin rakuunan, varsinaisen rakuunan sekä Lapinmaan torpat. Karjanoja oli Pappilan omia torppia.
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto; 
Pöytyä, Pappila; Isojako tässä ja
Kolkkisten yksinäistalolla 1779-1790 (A89:25/1-13)

Samoihin aikoihin Karjanojan torpparina on Matti Mikonpoika puolisonaan Maria Juhontytär. Heille syntyi yhteensä seitsemän lasta vuosien 1787-1804 välisenä aikana. Torpassa asuivat myös entisen torpparin, Juho Joonaksenpojan tyttäret Justiina ja Valpuri.

Näistä kahdesta tyttärestä Valpuri oli sokea ja täten yksi pitäjän ruotuvaivaisista. Tämä ei estänyt häntä synnyttämästä aviotonta tytärtä alkuvuodesta 1802. Johanna -nimen saanut lapsi menehtyi kuitenkin alle kuukauden ikäisenä johonkin lastensairauteen. Valpurin siskon Johannan synnyttämä poikalapsi, Juho nimeltään, kuoli myös imeväisiässä. Ajalle tyypilliseen tapaan ei kuolinsyytä pystytty määrittelemään.

Torppari Matti Mikonpoika menehtyi 1815 ja uudeksi torppariksi tuli Heikki Heikinpoika, joka oli kotoisin Nousiaisista. Tosin Karjanojan torppia oli itseasiassa kaksi, sillä kiinteistö oli jaettu kahtia. Matti Mikonpojan aikaan toisena torpparina oli ollut Simo Tuomaanpoika. Hänen isänsä, suntio ja unilukkari Tuomas Kallenpoika oli ollut 1700-luvun puolivälissä Karjanojalla torpparina. Edellä mainitun Heikin aikaan toisena torpparina oli Matti Mikonpojan oma poika Antti. Äiti Maria Juhontytär kuoli Karjanojalla ”kivitautiin” syksyllä 1827.

Kun Karjanojalla siirrytään ajassa eteenpäin, löytyy torpparina Juho Heikinpoika Jalkalan kylästä. Hänen puolisonsa Ulla oli syntynyt Taipalsaaren torpassa aivan lähellä Karjanojaa. Toisena Karjanojan torpparina oli 1840-luvulla edellä mainittu Antti Matinpoika, jonka vaimo Juliana Jaakontytär oli ilmeisesti kotoisin Yläneeltä. Juho ja Ullan lapsista Joeli syntyi 1841. Hän otti sukunimekseen torpan nimen, ja Joeli Karjanojan johdolla torppa siirtyi 1900-luvulle.  Joelin puoliso Maria Mikontytär löytyi Loimaalta. Heidän poikansa Juha Kustaa otti käyttöön sukunimen Järvinen.
Joeli Karjanojasta löytyy muutamia merkintöjä vanhoista sanomalehdistä. Helmikuussa 1894 hän laittoi Aura-lehteen ilmoituksen, kun joku oli varastanut häneltä hevosen. Vaalean ruunin tammahevosen, jonka korkeus oli yhdeksän korttelia ja joka ontui vasenta etujalkaansa, löytäjä luvattiin palkita kiitollisena.

Toinen Karjanojan torppari oli 1900-luvun alussa Juha Matinpoika, jonka isä oli poikansa syntymän aikaan 1831 ollut torpparina Riihikosken Kuurnanmaassa. Vaimo Justina Antintytär olikin sitten tuttu nainen, sillä hän isänsä oli tekstissä aiemmin mainittu Antti Matinpoika. Hän Karjanojalla oli saman suvun edustajia vähintään 140 vuoden ajan. Olihan Justinan isänisän äiti syntynyt torpassa 1765 ja tämän isä Juho Joonaksenpoika asui siellä jo 1762.
Pöytyän Pappilan maiden vuokraajat, joukossa mm. Kalle Koivusaari eli Karjanoja, valittivat 1920-luvulla Korkeimpaan oikeuteen Turun maanjako-oikeuden päätöksestä. Joskus 1910-luvun alussa silloinen Pöytyän rovasti tuli Pappilan eli virkatalon haltijaksi. Hän laati tiloista noin 40 erilaista palstaa, joita vuokrasi eri henkilöille. Kun torpparilaki 20-luvun alussa tuli voimaan, olisivat vuokralaiset halunneet sen perusteella nämä palstatilat itselleen. Asiasta käytiin siis oikeutta ja lopulta KO linjasi, etteivät valittajat olleet esittäneet syytä muuttaa maanjako-oikeuden päätöstä. Vuokraajat eivät saaneet palstoja itselleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...