Kuningas kylässä

Marttilan erittäin pitkäaikainen kirkkoherra Johan Hortelius oli virassaan 1738-1781. Hän oli syntynyt jo 1688 Keuruulla, joten kuollessaan hän oli jo yli 90-vuotias. Ennen Marttilaan tuloaan hän ehti olla saarnaajana ja kappalaisena Turussa. Marttilan vuosiin mahtui luonnollisesti merkittävä määrä tapahtumia, joista muutamat ovat jääneet toista suurempina elämään.

Eräs näistä tapauksista oli Ruotsin hallitsijana vuosina 1751-1771 olleen Adolf Fredrik vierailu Suomessa ja erityisesti Marttilassa. Adolf Fredrik kuului Tanskaa hallinneen Oldenburgin suvun erääseen sivuhaaraan. Hänen isänsä oli Lyypekin ruhtinaspiispa Kristian August Holstein-Gottorp. Komeista nimistä ja titteleistä huolimatta Adolf Fredrik jäi historiaan melko vaatimattomana hallitsijana, lähinnä valtaoikeuksien puolesta.

Marttilaan kuningas Adolf Fredrik tuli matkustaessaan Härkätietä pitkin Hämeenlinnasta Turkuun. Kirkkoherra Hortelius kirjasi tapahtuman kirkonkokouksen pöytäkirjaan kertoen suurin piirtein seuraavaa; Kun kaivattu tieto Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa Adolf Fredrikin matkasta Tukholmasta meritse Helsinkiin, Porvooseen ja sen jälkeen Hämeenlinnaan tuli hän kesäkuun 10. päivänä matkustaneeksi Marttilan kautta Turkuun. Edellisen yön lepäsi kuningas majuri Martin de Pont -vainajan kartanossa Someron Pitkäjärvellä. Hänen Majesteettiaan vastaan lähti koko Marttilan papisto, nimittäin kirkkoherra Hortelius, kappalaiset Bergius ja Säkylensis sekä apulaiset Betulin ja Becksten.

Adolf Fredrik vid tiden för trontillträdet.

Kun Hänen Majesteettinsa valtaneuvoksien Ekebladh ja Löfwenhjelm kanssa saapui pitäjän rajalle, oli paikalla myös maaherra Jean Georg Lilienberg. Hän tuli paikalle, koska Turun ja Porin läänin ulottui juuri tähän kohtaan. Maaherra oli laitattanut kunniaportin kuusenoksista ja lehtipuista. Molemmin puolin tietä oli myös pystytetty kuusia kylien ja siltojen kohdille. Yhdessä papistomme kanssa maaherra toivotti Hänen Majesteettinsa tervetulleeksi Suomeen ja tähän pitäjään. Hänen Majesteettinsa armollisesti otti tervehdyksen vastaan jatkaen matkaansa maaherra Lillienbergin saattamana. Papisto sai luvan lähteä kotiseudulleen. Kuningas jatkoi matkaa Prunkilan kylään, jossa oli joukko rakuunoita sijoitettuna. Siellä hän söi päivällistä teltassa. Tämän jälkeen hän jatkoi matkaa edelleen Turkuun, josta Hänen Majesteettinsa aikoi lähteä Vaasaan ja pohjoista tietä kotiin Tukholmaan.

Nämä muistelut kirkkoherra ja rovasti Johan Hortelius merkitsi pöytäkirjaan 10. päivänä heinäkuuta vuonna 1752. Horteliuksen pojista isänsä kaima tuli aikanaan varapastoriksi ja filosofian maisteriksi asuen naimattomana Marttilassa. Josef Hortelius, myöhemmin Hortell oli Rautalammin tuomiokunnan tuomari ja kuoli Ähtärissä. Nuorin veljeksistä, Isak Hortelius, samoin myöhemmin Hortell, työskenteli Turun hovioikeuden ylimääräisenä kanslistina. Vanhimman veljensä tavoin hän pysyi naimattomana. Sekä Johan että Isak menehtyivät ennen isäänsä ja Josef vain kolme vuotta tämän kuoleman jälkeen. Yksi osoitus siitä, miten tavattoman iäkkääksi rovasti Johan Hortelius tuohon aikaan eli.