Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

28.9.2018

Nälkäkylän ihmisiä

Liedon, Auran ja Tarvasjoen rajamailla on kolme pientä kylää, joiden kuuluminen hallintokuntiin ja seurakuntiin on ollut melkoisen vaihtelevaa viimeisten 400 vuoden aikana. Hungerla, Satopää ja Jauhola olivat joka tapauksessa alun perin silloisen Liedon viimeisiä kyliä Savijoen rantamailla. Näiden kylien talot sijaitsivat aikanaan paljon lähempänä tuota pientä jokea kuin mitä nykyiset tonttipaikat antavat ymmärtää.

Näistä kylistä silloisen Prunkkalan kappelin Hungerlaan muutti 1851 Turusta ylimääräinen lääninkanslisti Johan Wilhelm Rangell, joka oli syntynyt Paimiossa vuonna 1818. Mukanaan Nummenpään eli Markkulan taloon hän toi vaimonsa Eeva Sofia Forsbergin, joka oli Tammelan nimismiehen tytär. Perheen lapsia, jotka kaikki olivat syntyneet Tammelassa, olivat koululainen Karl Wilhelm, Sofia Constantina ja Johan Constantin. Edelleen mukana muuttokärryillä olivat Turussa syntyneet Hilda Johanna ja Jakob Werner. Muuttoa seuranneena vuonna syntyi vielä perheen kuopus, Ernst Emil. Näistä kuudesta lapsesta Karl Wilhelm ja Hilda Johanna kuolivat lapsuusiässä Hungerlassa. Myös Ernst Emil kuoli nuorena, mutta perheen jo muutettua edelleen Hämeenlinnaan. Siellä isä Johan Wilhelm työskenteli Hämeen ruotuväkipataljoonan sairaalanvalvojana ja myöhemmin vanhempana kirjurina. Kun pataljoona lakkautettiin 1867, muutti Rangellien perhe Hattulaan. Johan Wilhelm Rangell kuoli Hauholla 1864 ja leskivaimo Eeva Forsberg Hattulassa 1883.

Hungerlassa syntyneen Sofia Constantinan vei aikanaan vihille lennätinreviisori ja kollegia-asessori Gustaf Hedman. Tämä pariskunta asui Hämeenlinnassa, mutta herra Hedman yksinkertaisesti katosi jossain vaiheessa. Lopulta hänet julistettiin kuolleeksi Hämeenlinnan raastuvanoikeuden päätökselle, jotta perilliset saivat asian hoidettua mallikkaasti.

Jukka Rangell

Johan Wilhelmin ja Eevan pojan, Jakob Wernerin sekä tämän vaimon, Alma Eklöfin lapsista kolme eli aikuiseksi. Tytär Esterin vei vihille tuleva Suomussalmen kirkkoherra, kansanedustaja ja rovasti Toivo Janhonen Jyväskylästä. Esterin veljistä Jaakko oli 1. maailmansodan aikana perämiehenä Englannin kuljetuslaivastossa. Suomessa hän hoiti monia tehtäviä Merenkulkuhallituksen alaisuudessa ja eron saatuaan oli sillinpyynnissä Islannin vesillä Huhtamäki-yhtymän palveluksessa. Nuorempi veli Jukka Rangell olikin sitten maamme pääministerinä jatkosodan vuosina 1941-43. Hänen luottamus- ja työtoimistaan voisi kirjoittaakin kokonaisen kirjan. Mainittakoon vain, että hän oli tiettävästi viimeinen suomalainen, joka näki elävänä marsalkka Mannerheimin tammikuussa 1951.

Tällä Rangell-suvulla on kerrottu olleen baskilaista verta juurissaan, mutta totuus on paljon proosallisempi. Sukunimi Rangell johtuu nimittäin Turun luostarikorttelin talon numero 407, jolla oli nimi Ranki. Noin vuodesta 1655 alkaen aina vuoteen 1730 sen omisti Rancken -suku, joka siis antoi talolle nimensä. Turun Akatemian kirjaston renkimies Gabriel Mikonpoika osti aikanaan puolet talosta. Vaimonsa Kaisan kanssa heillä oli ainakin kolme poikaa, jotka Turun katedraalikouluun mentyään ottivat sukunimen Rangelius.

Hungerlan kylän nimeä yritettiin ennen viime sotia muuttaa suomalaisempaan muotoon, mutta syystä tai toisesta Nälkäkylä ei viehättänyt kaikki alueen asukkaita. Sota-aika hautasi nimenmuutoshaaveet ja Liedonperäntien varrella levittäytyvä kylä on yhä edelleen Hungerla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...