Lohjan keskiaikaisen kivikirkon seinillä on säilynyt harvinaisen runsaasti kuvitusta, joka monista muista maamme temppeleistä puuttuu uskonpuhdistuksen myötä. Eräs näistä maalauksista on kirkon asehuoneessa ja sen nimeksi on eräs tutkija antanut "Taru vaimosta ja paholaisesta".
Tässä 1500-luvun alkupuolelta olevassa kuvassa on oikealla paholainen, joka pitää lehmää sarvista estääksen sen kaulassa olevaa kelloa kilkkumasta, samalla kun maassa istuva naisihminen lypsää elukkaa ja suuri, valkoinen kissa maiskuttelee kiuluun tulevaa maitoa. Vasemmassa reunassa on paholainen, joka auttaa vaimoa voin kirnuamisessa. Paholaisen vasemmassa kädessä on pullo, jonka sisältö on luultavasti menossa kiuluun.
Kissa on tämän maalauksen keskeinen symboli. Se on nimittäin vanhoissa suomalaisissa loitsurunoissa tavattava salamyhkäinen "Para", joka ruotsinkielessä tunnetaan nimillä Bjära tai Bära.
Tämä kissaeläin oli noidan velhomaisilla keinoilla luoma olento, jonka avulla hän otti maito- ja voionnen niiltä naisilta, jotka eivät ymmärtäneet sellaisia noitatemppuja, joita tarvittiin "Paran" muodostamiseksi ja luomiseksi.
"Para" voi tehdä useilla tavoilla. Yksi niistä oli ottaa pääsiäisaamuna vanha pesuriepu ja käsillä pyörittää sitä pöydällä. Sitten tuli kolme kertaa puhaltaa siihen ja lukea Isä Meidän, jonka jälkeen olento alkoi elää ja väriltään vaalean harmaana sekä karvaisena juosta ja hypellä lattialla.
Toinenkin tapa tiedetään. Siinä pää tehtiin monivärisillä tilkuilla täytetystä lapsenmyssystä. Ruumis tehtiin vaimon päähuivista, jonka sisälle käärittiin rohtimia. Kolmesta värttinä tehtiin sitten kolme jalkaa. Keinopäähän kätkettiin öylätti, jonka joku vanha vaimo Herran ehtoollisella käydessään oli salaa ottanut suustaan säästöön.
Tämän jälkeen "Para" vietiin kirkon eteiseen, jossa se sai olla hetken. Sitten olentoa kuljetettiin yhdeksän kertaa kirkon ympäri samalla, kun lakkaamatta hymistiin "Synny Para!". Lopulta "Para" sai hengen ja alkoi hyppimään kolmella jalallaan.
Kun "Para" oli tehty, se lähetettiin varastamaan maitoa, jota sen tuli juoksuttaa vatsassaan ja kantaa kotiin taikavoina kirnuun asetettavaksi. Kun "Para" lähetettiin sellaiselle tehtävälle, sanoi noita-ämmä vanhan muistitiedon mukaan
"Tuo voita, vuoren eukko, Piimä piran emändä, Päästä piimen pindehestä Maido happamaan hallusta"
"Para" kiiruhti pois ja palasi takaisin pyöreänä kuin täyteen sullottu sukka. Taikaolennolla oli paljon muitakin temppuja, kuten navettaan meno suljetun oven läpi. Navetassa olento "imi lehmiä".
Jos olennon kuulleen mainittiin Jeesuksen nimi, se kuoli. Henkiin sen sai huutamalla paholaista avuksi. Tuhoa lupasi enne, jossa maitokamarin ovi puristi "Paran" kuoliaaksi. Tämä tiesi olennon emännälle tappavaa tautia.
Vielä vuonna 1683 Uudenmaan Tenholassa kuulusteltiin vaimoa, joka todistajien mukaan oli tehnyt Bäran itselleen. Innokkaille kokeilijoille kerrottakoon, että empiirinen koe vanhalla pesurätillä ei tuottanut sen kummempia olentoja, ei eläviä eikä henkimaailman versioita.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Joulunaika tuo mukanaan monia rakkaita tapoja ja perinteitä, mutta oletko koskaan miettinyt, mistä nämä kaikki juontavat juurensa? Joulu on ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti