Outo nimi

Suomalaiset etunimet muodostuivat kristillisenä aikana lähinnä raamatullisin perustein. Todella vanhoja, pakana-aikaisia nimiä on ollut käytössä sangen niukasti. Toisaalta koko etunimistö oli hyvin vaatimaton. Mielenkiintoista onkin aina hieman erikoisemman nimen putkahtaessa esiin miettiä sen alkuperää. Koska pappien oli pakko käyttää virkakielenään ruotsia, voivat kirjoitetut muodot olla erittäin persoonallisia. Nykyisen suomen kielen muotoa on toisinaan haastavaa selvittää.

Yksi näistä harvinaisemman nimen kantajista oli Tammelassa vuoden 1817 lopulla syntynyt Syrach Jacobsson Teur, kuten hänet nimensä rippikirjoissa esitetään. Kyse on täysin suomenkielisestä perheestä, joten ns. normalisoitu versio hänen nimestään olisi Siirak Jaakonpoika Teur. Sukunimi Teur on perua Siirakin syntymäkylästä, sillä hän oli kotoisin Tammelan Teurolta.

Siirak tuli 1840-luvun alussa Marttilan Loven pitäjän Knaapille rengiksi. Heti seuraavana vuonna hän löysi vaimon Knaapin talon Hakalan torpasta, jossa Anna Antintytär oli jäänyt leskeksi 1841. Anna ei ollut mikään nuori neito, sillä hän oli Siirakkia peräti 29 vuotta vanhempi. Olipa Anna ehtinyt saada haasteen käräjillä 1838. Syy oli mitä tyypillisin tuon ajan tapahtuma, luvaton viinanpoltto. Tämä sakoilla sovitettu synti jäi elämään Marttilan rippikirjoihin vuosi vuoden jälkeen, kuten tapana oli.

Pariskunta asettui vihkimisen jälkeen Knaapin Kankareen torppaan. Pariskunnalle ei omia lapsia ilmaantunut perin yksinkertaisesta syystä, sillä olihan morsian vihkimisen aikaan jo kypsässä 65 vuoden iässä. Turusta 1854 Marttilaan muuttanut Amalia Alm tuli perheen piiaksi. Hän oli tosin syntynyt samaisessa Loven kylässä piian aviottomana lapsena 15 vuotta aikaisemmin. Amalia ei viihtynyt kauaa Teurin perheessä, vaan muutti pois jo seuraavana vuonna. Anna Antintytär menehtyi helmikuussa 1865 ja Siirak otti saman tien uuden puolison. Euran kappelin Seppälän kylän Myllyholman torpasta kotoisin ollut Maria Kristiina Juhontytär vihittiin Siirakin kanssa muutama kuukausi Annan hautajaisten jälkeen. Maria Kristina oli ehtinyt saada aviottoman pojan reilu vuosikymmen aiemmin ja tästäkin tehty merkintä siirtyi muuttotodistuksen myötä Marttilan rippikirjoihin. Siirakin ja Maria Kristinan elämät päättyivät samana vuonna 1884. Rippikirjaan ilmestyi vielä viime vuosina maininta siitä, että vaimo oli puolisokea. Ehtipä Siirak saada Marttilan rikosluetteloon merkinnän jostain rötöksestä hieman ennen kuolemaansa.

Mistä Teuron kylän torpparipariskunta sitten sai idean antaa pojalleen nimen Siirak (ruots. Syrach). Nimi juontaa juurensa ns. apokryfikirjoihin Vanhassa testamentissa. Sen kirjoittajaksi sanotaan Jeesus Siirakinpoikaa, joka eli vajaat 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Alkuperäinen teksti oli hepreaksi, mutta Jeesus Siirakinpojan lapsenlapsi käänsi sen kreikaksi. Kirja on kooste erilaisista eettisistä opetuksista hieman Raamatun Sananlaskujen tapaan. Kaikki tekstit ovat kuitenkin yhden kirjoittajan tekemiä. Tämä Sirakin kirja ei ole mukana evankelisluterilaisen kirkon käyttämässä Raamatussa, mutta ortodoksit ja katoliset käyttävät siitä osia messuissa.