analytics

August Ahqvistin muotokuva

August Ahlqvist oli suomalainen kulttuuripersoona, joka jakoi voimiaan usealle eri alalle. Kestävimmän maineen hän on saanut kriitikkona, joka murskasi arvostellullaan Aleksis Kiven "Seitsemän Veljestä" -teoksen.

August syntyi 7. elokuuta vuonna 1826 Kuopiossa aviottomana lapsena palvelijatar Maria Augustina Ahlqvistille (1806-1886). Yleisesti oli tiedossa, että hänen isänsä oli myöhemmin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan noussut Johan Mauritz Nordenstam (1802-82). Augustin biologisen isän sijaisena pidetään tuomari Karl Steniusta, joka oli hänen velipuoltensa isä.

Vaikka August Ahqlvist tunsi henkilökohtaisesti lähes kaikki 1800-luvun puolivälin jälkeen maineeseen nousseet kulttuuripersoonat, ei häntä itseään ole pidetty samanlaisena hahmona. Tämän takana on hänen monipuolinen toimintansa, joka ei antanut tilaa niistä yhdellekään nousta toista merkittävämmäksi.

Uran alkupuolella hän suomensi runoja J.V. Snellmanin Saima -lehteen. Suomennoksista voidaan mainita myös ensimmäinen suomenkielinen maantiedon oppikirja "Maan Opas". August kunnostautui myös Runebergin teosten ja runojen kääntäjänä. Opiskeluaikoinaan hän perehtyi mm. latinaan, historiaan ja kreikan kieleen. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1853 aiheenaan suomen kieli ja kirjallisuus. Rakkaus suomen kielen käyttöön leimasi kaikkea August Ahlqvistin toimintaa ja hän teki mm. pitkiä runonkeruumatkoja Pohjois-Karjalaan, Vienaan ja itäiselle Pohjanmaalle hyvän ystävänsä Elias Lönnrotin esikuvan innoittamana. Itseasiassa August nimitettiin juuri Lönnrotin seuraajaksi suomen kielen ja kirjallisuuden professuuriin Helsingin Yliopistolla.


Perheen August Ahqlvist oli perustanut vuonna 1861. Vaimo Marie Antoinette Fabritius oli syntynyt Oulussa 21.5.1827 postitarkastaja Erik Vilhelm F:lle ja Lovisa Dybin tyttärenä. Augustilla ja Marielle oli viisi lasta, joista tosin neljä kuoli aivan pieninä.

August Ahqlvist kuoli 1889 ja samana vuonna ilmestymisensä aloittanut Eero Erkon, J. Brofeldtin, Arvid Järnefeltin ja E. Sjöbergin Päivälehti katsoi asialliseksi julkaista hänestä pitkän muistokirjoituksen 5.12.1889. Tuon ajan sanomalehdissä ei juuri kuvitusta ollut, mutta tähän artikkeliin Eero Järnefelt piirsi muotokuvan Ahlqvistista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus