Tapaus Robert Aleksius Lindelöf

Turun kaupungin vuosien 1853-1859 rippikirjassa törmää tehdastyöläinen Robert Alexius Lindelöfiin, joka on syntynyt 1.3.1834 Suomusjärvellä. Koska Lindelöf oli aikoinaan yksi maassamme vaikuttaneista aatelissuvuista, herää kysymys miksi tavallinen tehdastyöläinen uskalsi käyttää näin kunnianarvoisaa nimeä.


Niinpä on seurattava Robert Alexiuksen vaiheita ajassa taaksepäin. Onneksi tällä kertaa omista tiedostoista löytyy valmista materiaalia, jonka kokoamisesta kuuluu iso kiitos myös Harri Lintulalle. Hänen muutama vuosi sitten julkaisemansa kirja Kihlman-suvusta oli aikanaan isoksi avuksi  itselleni suomusjärveläisiä juuria tutkittaessa. Tuossa pitäjässä oli nimittäin aika suruton perinne vaihtaa sukunimeä siinä missä me muut vaikkapa paitaamme. No, tietysti kärjistin sanomani, mutta monet rengit ja torpparit Suomusjärvellä vaihtoi sukupolvesta toiseen nimeään ainakin naapuripitäjiä useammin.

Robert Alexiuksen vanhemmat olivat suntiona, muonatorpparina ja ruukkityölläisenä elantonsa hankkinut Gabriel Lindelöf ja vaimonsa Christina Ulrika Cederbom. Isänisä taasen oli sotamies ja renki Fredrik Kihlman, joka taasen oli rakuuna Henrik Spofin poika Kiskon Kurkelasta. Nimi Lindelöfin käyttäminen Gabrielin kohdalla tuntuu äkkiseltään todella oudolta, mutta seurataanpa hetki hänen vaimonsa, Christina Ulrikan esivanhempia.

Hänen isänsä oli lukkari Elias Cederbom ja äitinsä Anna Maria Walin Häntälän kylän Torkkelin talosta. Isänisä Johan Danbom oli Nummen kappeliseurakunnassa syntynyt Suomusjärven kappalainen. Isänäiti, Danbomin vaimo, oli taasen Sara Urnovia, Suomusjärven edellisen kappalaisen tytär. Tämä vuonna 1783 kuollut kappalainen, Johan Urnovius nimeltään, oli naimisissa Margareta Orenian kanssa. Nyt olemme siis siirtynyt tehtaantyömies Robert Aleksiuksen juurissa jo vahvasti oman aikansa säätyläis- ja pappissukuihin.

Urnoviuksen sukujuuret vievät mm. Pöytyälle Varsinais-Suomeen, mutta Margareta Orenian vanhemmat olivat Ericus Orenius ja Anna Maria Lindelöf. Oreniusten sukupuu ansaitsee tyystin oman blogitekstin tai vaikka kaksikin, mutta tällä kertaa olemme Lindelöfien jäljillä. Anna Marian isä oli Karl Karlinpoika von Lindelöf, joka eli vuosina 1635-1704. Hänen patriaalinen esipolvitaulunsa näyttää seuraavalta;

Anders Henrikinpoika Lindelöf †1444/1458 &/1439
Ingeborg Håkanintytär Frille †
|
Erland Andersinpoika Lindelöf †1517/ &
Margareta Sigfridintytär
|
Henrik Erlandinpoika Lindelöf &
Kristina Olofintytär Stubbe
|
Per Henrikinpoika Lindelöf &
Margareta ?
|
Hans Perinpoika Lindelöf &
Karin Larsintytär Ulf i Finland
|
Henrik Hansinpoika Lindelöf †1639 &
Anna Gyllenlood
|
Karl Henrikinpoika Lindelöf ca 1605-ca 1668 &
Maria von Nieroth

Viimeksi mainitun pariskunnan lapsi oli sitten em. Karl. Sami Lehtonen kirjoitti aikanaan Suku Forumille seuraavan tärkeän detaljin; Karl Henrikinpojasta eteenpäin löytyy aatelissuku nro 1098:sta, mutta Henrik Hansinpoika kuuluu kyllä sukuun nro 143. Syy lienee se, että Karl Henrikinpoika oli isänsä ja Anna Gyllenloodin avioton poika ja vasta Karl Karlinpoika Lindelöf aateloitiin 24.11.1685 Lindelöfin nimellä, mutta numerolle 1098.


Joten tehtaantyömies Turussa, Robert Aleksius Lindelöf tai pikemminkin hänen isänsä otti kunnianarvoisan, ikivanhan nimen käyttöönsä vaimonsa esivanhempien puolelta. On kiehtovaa miettiä, oliko kyseessä turhamaisuus vai halu herättää henkiin muutoin katoamassa ollut nimi. Joka tapauksessa tämä tarina osoittaa ainakin sen, että sukunimiä käytettiin mitä ihmeellisimmistä syistä ja niiden alkuperää voi joutua etsimään useamman sukupolven takaa.