Alma Pihl

Kirjoittelin muutama päivä sitten Järnström -suvusta. Siinä yhteydessä törmäsin Pohjan pitäjän Bölen kylään, kun Anders Järnström nai sieltä erään Hedvig Matsdotterin. Sama kylä ja Hedvigin isä Mats Matsson sukeltavat esiin myös Etelän Uutiset -sanomalehden tämän viikkoisen artikkelin taustalta. Pohjan pitäjässä nimittän julkistettiin Pohjan Faberge -projektin toimesta muistolaatat pitäjässä syntyneiden Faberge-kultaseppien, Knut Oskar Pihlin, hänen tyttärensä Alma Pihlin sekä Erik Kollinin kunniaksi. Näistä muistolaatoista kaksi ensin mainittua ovat Pohjan kirkon kellotapulin luona ja Kollinin Brödtorpin kartanolla.

Knut Oskar Pihl syntyi vuonna 1860 Pohjan pitäjän Bollstadin kylässä pitäjänräätäli Johan Gustaf P:n ja vaimonsa Eva Lovisa Al(l)eniuksen perheeseen. Myös Knutin isoisä Johan Jakob Pihl ja setä Carl Pihl olivat räätäleitä, joten kädentaitoisia suvusta löytyi runsaasti.
Johan Jakob oli syntynyt kesäkuussa 1794 Pohjan pitäjässä Fiskarsin ruukin räätälin, Bengt Jakob P:n ja vaimonsa Justina Kempen perheeseen. Pihlit olivat näin todellinen räätälien suku. Bengt menehtyi hukkumalla lokakuussa 1828. Saman vuoden kesällä oli miestään 10 vuotta vanhempi vaimo Justina kuollut "vanhuuteen". Haudattujen luettelossa Bengt Jakob P. mainitaan myös ruukin palovahtina. Oikean reunan kuvassa on Fiskarsin ruukin työntekijöitä Uudenmaan ja Hämeen läänin vuoden 1820 henkikirjasta. Mukana on myös Bengt Pihl. Yläpuolen pieni kuva on vuoden 1870 henkikirjasta, missä valtiovalta kirjasti ylös pitäjänräätäli Johan Gustaf Pihlin ja Eva Lovisa Alleniuksen tiedot.

Knutin isoäiti isän puolelta oli Gustava Forsman, joka oli ollut erään Pehrsbölen torpparin piikana vihille mennessään vuonna 1817. Jo tuolloin isoisä Johan Jakob oli kohonnut pitäjänräätäliksi. Johan Jakob menehtyi vilustumiseen kevättalvella 1836 vain 41 vuoden iässä. Vuonna 1822 syntynyt Johan Gustaf jäi sisaruksineen äidin kasvatettaviksi.

Toukokuussa 1847 Johan Gustaf Pihl vei sitten vihille Vesterbyn kylästä kotoisin olleen rusthollarin tyttären, Eva Lovisa Alleniuksen. Hän oli miestään viisi vuotta nuorempi ja vanhempiensa viidestä lapsesta toiseksi vanhin. Isä Gabriel Alleniuksen (s. noin 1795) omakin isä oli nimeltään Gabriel. Tämä vanhempi Allenius kuoli 65 vuoden iässä lokakuussa 1812. Hän oli ollut naimisissa Maria Lisa Vesterlingin kanssa, joka taasen menehtyi 75 vuotiaana huhtikuussa 1831.

Nuorempi Gabriel Allenius vihittiin 29.9.1825 Bölen kylästä kotoisin olleen Eva Maria Holmbergin kanssa. Eva Marian vanhemmat olivat molemmat kotoisin Bölestä - isä Anders Matssonin oli syntynyt Järnvikin kylässä ja äiti Hedvig Michelsdotter oli naapuritalon tytär Bölestä. Anders Matsson otti käyttöön sukunimen Holmberg. Tämän nimen syntyperää on hankala selvittää, koska se on niin yleisluontoinen.

Anders mainitaan Bölessä lampuotina eli hän hoiti toisen omistamaa tilaa. Lampuodin ja torpparin arki ei sanottavasti eronnut toisistaan, mutta poikkeuksiakin toki oli. Itse Bölen kylä sijaitsee Degersjön eteläpuolella, hieman Järnvikin kylästä kaakkoon. Lampuoti Holmberg kuoli 64 vuotiaana "vanhuuteen" joulun alla 1840. Vaimo Hedvig oli kuollut jo edellisen vuoden kesällä kuumetautiin.

Eva Maria Holmbergin sisaruksista veli Anders Johan oli naimisissa Eva Stina Forsmanin ja toinen veli Abraham Charlotta Berglöfin kanssa. Siskoja Eva Marialla oli ainakin neljä. Hedda Caisan vei vihille Fiskarsin ruukin lasimestari Alexander Fäldt, Lovisa Gustavan Klinkbackan lampuodin poika Gustaf Adolf Forsman, Christinan Järnvikin kylästä kotoisin ollut Johan Vilhelm Lönnqvist ja vihdoin Ulrika Holmbergin Fiskarsin ruukin mekaniikkaverstaan työkäinen Johan Henrik Gustafsson. Näiden sisarusten jälkeläisiä asuu seudulla vielä paljon.

Knut Oskar Pihl ja hänen vaimonsa Fanny Holmström saivat vuonna 1888 tyttären, jolle annettiin nimeksi Alma Theresia. Alma jäi neljän sisarensa kanssa äidin hoiviin isän kuoltua vain 37 vuotiaana 1897. Fanny päätti tuolloin lähteä veljensä luo Pietariin, missä Albert Holmström piti taideseppäverstasta. Verstaan asiakkaiden joukossa oli myös eräs myöhemmin mammuttimaiseen maineeseen noussut Fabergen kultasepänliike.

Alma Pihl työskenteli vuodesta 1908 lähtien harjoittelijana Holmströmin pajassa. Hänen tehtäviinsä kuului mm. arkistopiirrosten teko. Samalla hän luonnosteli myös omia ideoitaan paperille ja näiden perusteella eno Albert tarjosi töitä omille asiakkailleen. Pohjolan luonnosta innoituksen saaneen nuoren naisen ensimmäin tilaustyö oli talviaiheinen korusarja eräälle Fabergen vakioasiakkaalle, Emmanuel Nobelille.

Muotoilumaailman ja jalokivitaiteen mestariksi Alma Pihlin nosti hänen vuonna 1913 keisari Nikolai II:lle suunnittelema pääsiäismuna. Nikolai antoi sen lahjaksi äidilleen, Maria Feodorovnalle. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että tämä keisarillinen pääsiäismuna on yksi jalokivitaiteen kauneimmista esineistä. Pitkälle 1900-luvulle ei suomalaisen, tosin Moskovassa syntyneen Alman osuudesta tähän taidehistorialliseen merkkitapaukseen tiedetty juuri mitään. Vasta 1980 Ulla Tillander-Godenhielm ja Alma Pihlin ottotytär Lydia todistivat vastaansanomattomasti Alman olleen vastuussa sekä tästä Talvimuna -nimen saaneesta taideteoksesta kuin yhtä upeasta Mosaiikkimunasta. Viimeksi mainitun Alma suunnitteli keisariperheen pyynnöstä vuoden 1914 pääsiäiseksi. Kun Talvimuna huutokaupattiin vuonna 2002, tuli sen hinnaksi 8,7 miljoonaa dollaria. Se päätyi yksityisomistukseen, mutta Mosaiikkimunan omistaa Englannin kuningatar Elisabeth II.

Vaatimaton Alma Pihl ei koskaan itse puhunut työstään ja taiteestaan julkisesti. Hän oli naimisissa Kymi-yhtiön palveluksessa olleen Nikolai Kleen kanssa muuttaen vuonna 1921 Kuusankoskelle. Siellä Alma Pihl-Klee teki pitkän päivätyön ruotsinkielisen koulun piirustuksenopettajana vuosina 1927-1951.

Alma Pihl-Klee kuoli vuonna 1976.