Gustaf Tallqvist Karjalohjalta

Yksi oman aikansa merkittävimmistä tai vähintäänkin omassa pitäjässää tunnetuimmista karjalohjalaisista oli rusthollari ja kirkkoväärti Gustaf Tallqvist. Hän oli syntynyt vuonna 1674 isänsä Sven Henrikssonin kahta vuotta aiemmin ostamassa Pellonkylän Ylhäisten rusthollissa. Äiti Katarina Thauvonius oli tunnettua pappissukua, joka oli lähtöisin läheisestä Långvikin Tavian talosta. Äidinäiti Elisabet Agricola oli puolestaan Uskelan kirkkoherran tytär.

Gustafilla oli sisaret Elisabet ja Sofia. Näistä viimeksi mainittu kuoli jo lapsena, mutta Elisabet ehti olla kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen miehensä oli Johan Öhman, joka toimi Saarenpään ikivanhan ratsutilan isäntänä vuosina 1691-98. Johanin kuoltua meni Elisabet toiseen avioon Niilo Nymanin kanssa, joka oli toisen suuren rusthollin, Immolan isäntä. Näistä kahdesta avioliitosta Elisabetilla oli yhteensä yhdeksän lasta, joista ainakin kahdella oli omia jälkeläisiä.

Gustafin veli Henrik mainitaan tilanvuokraajana Tenholan Mailan säterikartanossa vuoden 1704 jälkeen. Hänen vaimonsa Anna Ursula Reincke oli ruotsalaista sukuperää. Henrikin kuoltua 1709 Tenholassa, oleskeli Anna Ursula jonkin aikaa Tukholmassa Isovihaa paossa. Hän palasi Suomeen viimeistään 1716 ja oli naimisissa rusthollari Jacob Enqvistin kanssa. Tästä liitosta oli lähtöisin myöhemmin Sammatissa ja osin Karjalohjallakin vaikuttanut samanniminen suku.

Gustaf oli itse ensimmäisiä, joka käytti sukunsa kotikylän, Tallaan l. ruotsiksi Tallnäsin nimestä muodostettua sukunimeä Tallqvist. Hän avioitui ensimmäisen kerran 1696 Kemiön kappalaisen tyttären, Maria Sireniuksen kanssa. Tästä liitosta oli kolme lasta, joista esikoisena syntynyt Sven -poika kuoli pienenä. Pikkuveli Daniel menehtyi parikymppisenä ja oli kuollessaan naimaton. Kolmas lapsi oli tytär Maria, joka oli aviossa Mailan Norrvikin rusthollarin, Abrahamin kanssa. Tämä kuoltua meni Maria naimisiin Lohjan Moision kartanonvoudin, Johan Rautellin kanssa. Marian molemmat avioliitot olivat lapsettomia.

Maria Sirenius kuoli talvella 1702 ja Gustaf Tallqvist löysi soveliaan ajan kuluttua uuden vaimon, Vihdin Pilvelässä asuneen pappissukuun kuuluneen Margareta Agricolan. Hänen kanssaan Gustafilla oli yhdeksän lasta, joista peräti seitsemällä oli omaa perhettä. Näistä mainittakoon Pellonkylän rusthollin seuraava isäntä Jeremias T. sekä Sammatin kappalaisena toiminut Henrik Tallqvist. Hieman myöhäisempään jälkeläiskatraaseen kuuluivat mm. veljekset Josef Verner ja Knut Leonard Tallqvist. Näistä Josef oli dosentti ja hetken aikaa kansantaloustieteen vt. professori, kun taas Knut on kansainvälisesti tunnustettu professori erikoisalanaan assyrylogia.

Margareta kuoli 1737 ja Gustaf jäi toisen kerran leskeksi. Kolmanneksi puolisokseen hän löysi Karjalohjan Kourjoen Margareta, joka oli miestään 15 vuotta nuorempi. Lapsia ei pariskunnalle ilmaantunut ja Margareta kuoli vain nelisen vuotta vihkimisen jälkeen. Gustaf Tallqvist itse kuoli 76 vuoden kunnioitettavassa iässä asuen tuolloin Saarenpään ratsutilalla.

Kirkkoväärtin ominaisuudessa Gustaf oli mukana erilaisia kirkollisia ja maallisia tehtäviä hoidettaessa. Näin hänen omakätinen nimikirjoituksensa on säilynyt jälkipolville useanakin versiona. Näistä yksi on peräisin Uudenmaan ja Hämeen lääni maaherrojen kirjelmien joukosta vuosilta 1721-1724 löytyvästä allekirjoituksesta.

Toisessa kuvassa Saarenpään pihapiiriä kuvattuna Hagelbergien vuoden 2002 sukuretken yhteydessä.