Vielä 1900-luvun alkuun saakka oli vallalla se käsitys, että aatelinen Leijonmarcksin suku olisi periytynyt Suomen piispasta, Mikael Agricolasta. Vaikka Agricolan juhlavuosi on jo mennyt, palaan tähän asiaan lyhyesti. 
Mikael Agricola kuoli vuonna 1557. Toisaalta eräs herra Sven Agricola sai 1686 vahvistuksen sukunsa vanhalle aateluudelle ja hänet introdusoitiin nimellä Leijonmarck. Sven A. oli valtionarkiston sihteeri ja lopulta Turun Hovioikeuden presidentti. Hän tunsi hyvin lain ja seurasi aikansa politiikkaa ahkerasti.
Introdusointia varten tarvittavat sukutaulustot Sven A. teki luultavasti itse.
Hänelle olivat tuomioistuintyönsä kautta tulleet tutuiksi sukututkimukseen liittyvät asiat ja näin hän luultavasti oli ainakin omasta mielestään pätevä laatimaan omia esipolviaan koskevan selvityksen. Tuon ajan biografioiden laatijat tosin lähinnä kiistelivät siitä, oliko Sven kolmatta vai neljättä sukupolvea piispa Mikaelista alkaen. Tämä seuraavassa kuvassa oleva jälkeläistaulusto on se, millä Leijonmarckit tulivat aateloiduiksi.
Tämä sukujohto oli kuitenkin suhteellisen helposti murrettavissa palasiksi. Tunnettu suomalainen sukututkija Jully Ramsay julkaisi jo vuonna 1905 artikkelin "Personhistorisk tidskriftissä". Siinä hän sanoo Svenin ja Mikaelin yhteyden olevan vain samassa sukunimessä, joka kaikenlisäksi ei ollut edes ainutkertainen. Suomessa tunnettiin näiden kahden Agricola -suvun lisäksi vielä kaksi muutakin; Vihdin Agricolat, jotka introdusoitiin Suomen Ritarihuoneelle 1864 sekä se Agricola -suku, josta tulivat aateliset Espingint.
Yllä esitetyn tauluston suurin virhe on siinä, että Mikael Agricolan pojalla, Tallinnassa asuneella Christianilla, ei ollut kuin yksi lapsi, tytär Brita. Brita oli naimisissa Turun Hovioikeuden asessorin, Carl Persson Svinhufvud af Qvalstadin kanssa vuodesta 1602 lähtien. Brita asui vielä vuonna 1649 Uudellakirkolla, jonka seurakunnalle hän lahjoitti sukunsa tunnusmerkin, punaisen piispanviitan. Ramsay esittää Mikael Agricolan jälkeläiset seuraavasti;
Uskelassa pitkään vaikuttaneet Agricolat Ramsay jäsensi puolestaan näin tuossa artikkelissaan;
Vihdin vuonna 1864 Suomen Ritarihuoneelle introdusoitu Agricola suku katsoi myös saaneensa alkunsa piispa Mikaelista, mutta tämä johtopäätös oli siis väärä - Mikael Agricolalla ei ollut miespuolisia jälkeläisiä lukuunottamatta Christian -poikaansa. Christianilla oli vain yksi lapsi, em. tytär Brita.
Mikael Agricola kuoli vuonna 1557. Toisaalta eräs herra Sven Agricola sai 1686 vahvistuksen sukunsa vanhalle aateluudelle ja hänet introdusoitiin nimellä Leijonmarck. Sven A. oli valtionarkiston sihteeri ja lopulta Turun Hovioikeuden presidentti. Hän tunsi hyvin lain ja seurasi aikansa politiikkaa ahkerasti.
Introdusointia varten tarvittavat sukutaulustot Sven A. teki luultavasti itse.
Hänelle olivat tuomioistuintyönsä kautta tulleet tutuiksi sukututkimukseen liittyvät asiat ja näin hän luultavasti oli ainakin omasta mielestään pätevä laatimaan omia esipolviaan koskevan selvityksen. Tuon ajan biografioiden laatijat tosin lähinnä kiistelivät siitä, oliko Sven kolmatta vai neljättä sukupolvea piispa Mikaelista alkaen. Tämä seuraavassa kuvassa oleva jälkeläistaulusto on se, millä Leijonmarckit tulivat aateloiduiksi.
Tämä sukujohto oli kuitenkin suhteellisen helposti murrettavissa palasiksi. Tunnettu suomalainen sukututkija Jully Ramsay julkaisi jo vuonna 1905 artikkelin "Personhistorisk tidskriftissä". Siinä hän sanoo Svenin ja Mikaelin yhteyden olevan vain samassa sukunimessä, joka kaikenlisäksi ei ollut edes ainutkertainen. Suomessa tunnettiin näiden kahden Agricola -suvun lisäksi vielä kaksi muutakin; Vihdin Agricolat, jotka introdusoitiin Suomen Ritarihuoneelle 1864 sekä se Agricola -suku, josta tulivat aateliset Espingint.
Yllä esitetyn tauluston suurin virhe on siinä, että Mikael Agricolan pojalla, Tallinnassa asuneella Christianilla, ei ollut kuin yksi lapsi, tytär Brita. Brita oli naimisissa Turun Hovioikeuden asessorin, Carl Persson Svinhufvud af Qvalstadin kanssa vuodesta 1602 lähtien. Brita asui vielä vuonna 1649 Uudellakirkolla, jonka seurakunnalle hän lahjoitti sukunsa tunnusmerkin, punaisen piispanviitan. Ramsay esittää Mikael Agricolan jälkeläiset seuraavasti;
Uskelassa pitkään vaikuttaneet Agricolat Ramsay jäsensi puolestaan näin tuossa artikkelissaan;
Vihdin vuonna 1864 Suomen Ritarihuoneelle introdusoitu Agricola suku katsoi myös saaneensa alkunsa piispa Mikaelista, mutta tämä johtopäätös oli siis väärä - Mikael Agricolalla ei ollut miespuolisia jälkeläisiä lukuunottamatta Christian -poikaansa. Christianilla oli vain yksi lapsi, em. tytär Brita.
olen mielenkiinnolla seurannut tätä agricola juttua.olen itse myös sukututkija ja tutkinut paljon sukuani.löysin turun kaupungin kirjastosta kirjan jonka ovat kirjoittaneet b.scgcegel ja a.klinsgspor v.1875. kirjassa mainitaan kristian agricolan 2 lasta,simon ja brita.tiädä nyt sitä mihin uskoisi kun jully ramsay ainakin näyttää tehneen monia virheitä. tänä päivänä sukututkimus on sitäpaitsi paljon helpompaa kuin ramsayn aikaan.
VastaaPoistaTässähän ei ole mitään ihmeellistä eli Kristian Agricolalla oli vain tuo tytär Brita. Mainitsemasi kirja ilmestyi noin 30 vuotta ennen Ramsayn artikkelia, joten Mikael Agricolalla ei ollut muita miespuolisia jälkeläisiä.
VastaaPoistaiäääiiäää oli anna kristina hästesko-fortuna s.1660 oli naimisissa didrich reincken kanssa s.1658 tukholma.sinä kun paljon asioita tiedät niin oliko annan vanhemmat lorentz hästesko ja ingeborg margareta körning ? ramsay ei kerro tätä.eikä myöskään kaarlo soikkeli vihdin historiassa mainitse annaa.
VastaaPoistaEnpä valitettavasti osaa vastata tähän mielenkiintoiseen kysymykseesi.
VastaaPoistaTunnen paremmin vain Anna Ursula Reincken, joka oli ensin naimisissa Henrik Tallqvistin ja sitten Jacob Enqvistin kanssa Tenholan pitäjässä. Hänet löydät kotisivuiltani www.varola.fi linkin Karjalohjan Tallqvist alta.
Nils Simonsson omisti Kemiön Lillvikin, ratsumies, ryttare.
VastaaPoistaMitäköhän sukua tämä Kemiön Lillvikin Nils Simonsson/Uskelan Agricola-suvun kantaisä oli?
Paraisten kirkkoherrana oli samoihin aikoihin Elias Simonis (puoliso Agneta Esping), poika Jeremias käytti Agricola nimeä kuten myös Nilsin jälkeläiset.
Elias Simonis syntynyt noin 1520-30 aikoihin. Isä Simon (k. 1564) äiti Malin Kappe.
Malinin isä Knut Kappe ja äiti Margit Muurla.
Margitin isä Nils Muurla ja äiti Elin Finne.
Elinin isä Sten Renhufud ja äiti Anna Kurki.
Annan isä Jeppe Kurki ja äiti Karin Djäkn.... jne
Olivatko Kemiön Lillvikin Nils ja Paraisten kirkkoherra Elias veljeksiä..... hyvin mahdollista?
Oliko Nils Simonsson aviossa sekä Britan että Karin Olavintytär Muurlan kanssa, vai vain Karinin kanssa, joka avioitui Nilsin kanssa sisarensa Britan puolesta?
Jully Ramsay:
Muurla-släkten
Brita Olofsdotter, lefde enka 1598. Gift med ryttaren Nils Simonsson dog 1569, stupade i Livland...
Karin Olofsdotter dog före 1581. Gift 1:o med? Nils Simonsson (enligt Anrep, sannolikt en förväxling med systern Britas giftemål; 2:o med Befallningsmannen Joakim Didriksson Brand, i hnas 1:a gifte....
Brand-släkten
Joakim Didriksson Brand fick 1565 28/6 jämte sin hustru frälserätt för hennes arfgods Muurla i Muurla, Marttila och Tieksmäki i Kisko, samt Lillvik i Kimito socken. Gift 1:o 1565 (?) med Karin Olofsdotter. i hennes 2:a gifte, samt enka efter Nils Simonsson.... Lillvik oli Nils Simonssonin omistuksessa vanhempiensa. Lillvikin peri hänen poikansa Simon, ¨pantsatte till sin husbonde Harfving Henriksson af Voltis¨. Vuonna 1598 tila siirtyi Brita Olofsdotterin sisaren Karinin ja Joakim Brandin pojalle Henrik Brandille.
Olen tehnyt vaimoni sukututkimusta. Edellä mainitut henkilöistä löytyy esivanhempia. Itse en ainakaan ole löytänyt yhteyttä Nils Simonsson Agricolan ja Mikael Agricolan välillä.
VastaaPoistaEipä tietenkään koska sellaista ei ole
VastaaPoista