Suomessa sukututkimuksen voisi katsoa alkaneen Turun piispa Johannes Terseruksen (1605-1678) kiinnostuksesta Pohjanmaan säätyläissukujen keskinäisiin sukulaisuussuhteisiin. Hän aloitti omatoimisesti keräämään näitä tietoja tuon ajan kirkonkirjoista ja muista lähteistä. Terseruksen jälkeen mm. Limingan ja Raahen papit kunnostautuivat hänen työnsä jatkajina. Tämä johti lopulta ns. Sursiallianin julkaisuun.
Naapurimaassamme Ruotsissa sukunsa juuria merkitsivät muistiin jo puoli vuosituhatta sitten maan ylhäisimmät miehet. Oheisessa kuvassa on kuningas Kustaa Vaasan omakätisesti kirjoittama sukupuu hänen omista esivanhemmistaan.
Teksti ylhäältä alaspäin luettuna;
"Fru Margrethe -- linden etc., herr Crister Nilsson, herr Johan -- vasen och linden; fru Brithe, herr Gostaff Anundsons -- bielken; herr Johan Cristersons hustru ffru Brithe -- siöblad a ffederne, bielken a möderne; och gamble herr Sten Sture"
Näistä henkilöistä Krister Nilsson ja Margareta Krummedike olivat Kustaa Vaasan isän vanhemmat.Gustaf Anundsson Sture sekä Brita Stensdotter (Bjelke) olivat sitten hänen isänsä Erik Johanssonin äidin vanhemmat
. Sivun reunaan on kuninkaallinen sihteeri Rasmus Ludvigsson kirjannut "Konung Göstaffs, salig och höglofflig i hugkommelse, eghen hand".Kustaa Vaasan syntymäajasta ei ole säilynyt tarkkaa tietoa, mutta todennäköisesti se oli toukokuun 3. päivä vuonna 1497. Isä Erik Johansson oli neuvosherra ja äiti Cecilia Månsdotter oli Eka -sukua. Vaikka syntymäpäivä on tuntematon, paikka sen sijaan tunnetaan. Kustaa näki päivänvalon Upplannissa sijainneessa Lindholmin säterikartanossa.
Kustaa Vaasa ehti pitkän elämänsä aikana olla kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli prinsessa Katarina af Sachsen-Lauenberg, josta tuli kuningas Eerik XIV:sta äiti. Katarina kuoli vain neljän vuoden kuluttua häistä ja toiseksi puolisokseen kuningas otti Margareta Leijonhufvudin. Hänen kanssaan Kustaa sai tulevat kuninkaat Juhanan ja Kaarlen (IX). Tämä lisäksi aviosta syntyivät herttua Magnus sekä kaksi pienenä kuollutta poikaa. Tyttäriä ilmaantui viisi - heidän puolisonsa olivat;
- Katarina - kreivi Edvard II af Ostfriesland
- Cecilia - rajakreivi Kristoffer af Baden-Rodemachern
- Anna - kreivi Georg Johan till Veldenz
- Sofia - herttua Magnus af Sachsen-Lauenburg
- Elisabet - herttua Kristoffer af Mecklenburg
Margareta Leijonhufvud kuoli 1551 ja seuraavana vuonna kuninkaallisissa häissä morsiamena oli Katarina Stenbock. Yhdeksän vuoden päästä Kustaa Vaasa kuoli "63 vuoden" iässä. Hänen kolmas vaimonsa eli sen jälkeen leskenä huomattavan pitkään, peräti 61 vuoden ajan.
Kuningas Kustaa Vaasa ja kaikki hänen kolme vaimoansa on haudattu Uppsalan tuomiokirkossa sijaitsevan monumentin uumeniin. Oheinen kuva Kustaa Vaasasta vanhoilla päivillään on erinomaisen huonolaatuinen kopio valokuvasta, joka on otettu Gripsholmin linnasta löytyvästä aikalaismaalauksesta. Toisessa kuvassa Kustaan ja hänen vaimojensa hauta.
Tämän artikkelin lähteinä on käytetty mm. Personhistorisk Tidskrift -lehteä sekä Nordisk Familjebok -tietosanakirjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti