Esiäiti Maria, s. 1796

Eräs esiäitini, Maria, syntyi Perniön Tilkkalan talossa loppusyksyllä 1796. Kyseinen talo sijaitsee vielä tänä päivänä sen kauniin maaseututien varrella, joka lähtee entiseltä Kosken ruukilta ja päättyy Tuohitun kylään Kiskon ja Perniön pitäjien rajamailla. Paikalla on asuttu jo pronssikaudella, mistä todisteena ovat kolme hautaröykkiötä, joista yhtä tutkittiin vuonna 1958. Näiden röykkiöiden alapuolella olevan hiekkakuopan reunamilta on aikoinaan löydetty asuinpaikan jäännöksiä sekä ns. venekirves.

Marian isä Henrik Johansson oli 1700- ja 1800-lukujen taitteessa Tilkkalan lampuotina puolisonaan häntä 15 vuotta nuorempi Maria Johansdotter. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Perniöstä, Henrik Kyynämäen Alastalosta ja Maria Sydänsaurun Piiparista. Tilkkalassa Henrikille ja Marialle syntyi yhteensä seitsemän lasta, joista vain yksi menehtyi pienenä.

Perniöstä perhe muutti vuoden 1810 paikkeilla Kiskon Kirkkojärven rantamaisemissa sijaitsevalle Marjaniemen yksinäistilalle isä Henrikin jatkaessa lampuotina eli vuokraviljelijänä. Marjaniemen tilan omisti tuohon aikaan em. Kosken ruukki samoin kuin se omisti mm. viereisen Kajalan kylän talot. Kiskon kastettujen ja vihittyjen luetteloissa Kajalan ja Marjaniemen lampuoteja kutsutaan välillä myös isänniksi, bonde.
Sukunimien suhteen perhe suosi kirjavaa linjaa. Esikoispoika Anders toimi vuodesta 1817 lähtien Pohjan pitäjän Skögbölen Östegårdin lampuotina ja käytti nimeä Snällström. Isänsä jälkeen Marjaniemessä lampuotina ollut Andersin pikkuveli Johan muutti 1820-luvun puolivälissä Lapinkylän Sepälle ja yksi hänen lapsistaan sai sukunimen Martelin. Johan kuoli jo vuonna 1828.

Andersin ja Johanin sisko Maria syntyi siis 1796 ja oli perheen ainoa tyttö. Hänet vei vihille Kajalan kylän Kaijan talossa syntynyt Erik Abramsson, josta oli tullut naapuritalo Tinon lampuoti. Erik oli aiemmin ollut naimisissa Sorttilan Ylhäisiltä kotoisin olleen Liisan kanssa, jonka isä oli Lohjalta Kiskoon tullut Erik Tötterman. Liisa puolestaan oli ollut naimisissa Tinon edellisen isännän, Johan Johanssonin kanssa. Tätä kautta Erik Abramsson saapui Tinolle. Erikillä ja Marialla oli vain kaksi lasta, joista toinen kuoli lapsena. Ainoa poika Aleksanteri jatkoi sitten talon lampuotina.

Edellä esitellyn sisaruskolmikon jatkoksi syntyi 1801 poika Gustaf, joka sai saman nimen kuin edellisenä vuonna vauvana kuollut veljensä. Gustaf oli Kiskon Vähä-Kiskon talon lampuoti vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen. Lopulta hänestä tuli Lapinkylän Sepän talon lampuoti vanhemman veljensä Johanin tavoin. Gustafia ei mainita sukunimellä kirkollisissa lähteissä.

Sisarussarjan seuraava oli Carl Lindberg, joka mainitaan tuolla sukunimellä 1830-luvulta alkaen. Hän oli isänsä jälkeen Marjaniemessä lampuotina, mutta vuoden 1847 paikkeilla hänet mainitaan Tinon talon muonatorpparina ja 1850-luvulla Haapaniemen kylässä samoin muonatorpparina.
Perheen nuorin poika Henrik syntyi Tilkkalassa vuonna 1808 ja hän asui Marjaniemessä yhdessä äitinsä kanssa vielä 26 vuoden iässä. Vasta silloin hän avioitui ja puolisoksi tuli Kiskon Kirkonkylän Klockarsin l. Lukkarin talon rusthollarin leski Anna Sorren, joka oli ollut naimisissa Erik Hartzellin kanssa. Ilman suurempia ongelmia omaksu Henrik nyt tämän sukunimen ja käytti tätä vielä Annan kuoltua mennessään uusiin naimisiin tenholalaisen Stina Östermanin kanssa.

Perniön rippikirjojen vaikealukuisuuden ja vajavaisuuksien takia en ole pystynyt kovinkaan tehokkaasti seuraamaan Maria Henriksdotterin esivanhempia. Oheisessa taulustossa on kuitenkin oma tulkintani hänen esipolvistaan, joista osaan olen kyllä saanut vahvistuksia muilta tutkijoilta.