Nykyisen Salon kaupungin liepeillä sijainnut Isokylä on aikoinaan seilannut melkoisella vauhdilla Salon ja Uskelan välillä. Rippikirjoissa kylä on yleensä Uskelan puolella, mutta 1840-luvun taitteessa se löytyy Salosta. Yksi kylän kantatiloista oli ja on edelleen Ruoksmäki. Ruoksmäen päärakennus löytyy tätä nykyä Salosta Somerolle johtavan tien ja Turku-Helsinki -moottoritien risteyksessä olevan Piihovin levähdyspaikan yläpuoliselta kalliolta. Vuonna 1798 perintötilaksi ostettua paikkaa voi pitää todella ikimuistoisena asuinpaikkana, koska saman mäen kaakkoisrinteeltä on tavattu rautakautiseen polttokenttäkalmistoon viittavia jäänteitä.
Vanhimmat säilyneet maakirjat nykyiseltä alueelta alkavat vuodesta 1540. Ruoksmäen osalta voi todeta saman suvun asuneen siellä tuosta ajankohdasta lähtien ainakin 1900-luvun loppupuoliskolle saakka, ehkä vielä nykyäänkin. Omat muistiinpanoni Ruoksmäestä alkavat vuodesta 1772, jolloin talossa syntyi poika Johan rusthollari Jöran Johanssonin ja Walborg Thomasdotterin perheeseen. Johan meni naimisiin Lopen kylän Uotin rusthollarin tyttären, Marian kanssa ja tuli isänsä jälkeen Ruoksmäen isännäksi.
Johanilla ja Marialla oli yhdeksän lasta, joista kahden jälkiä olen seurannut hetken matkaa. Johan muuten kuoli vuonna 1815 ja Maria meni naimisiin Haukkalan Kauhan talosta kotoisin olleen Johan Johanssonin 
kanssa, mutta tämä avioliitto jäi lapsettomaksi. Marian toisen avioliiton saneli varmaankin enemmän käytäntö kuin romantiikkaa, puoliso Johan oli vaimoaan 16 vuotta nuorempi.
Ruoksmäen rusthollaripariskunnan esikoispoika syntyi 1797 ja otti 1800-luvulla käyttöön sukunimen Rothsten. Hänen vaimonsa Eva oli kotoisin Perttelin Raatalan Jaman talosta. Ruoksmäellä Johan ja Eva saivat kuusi lasta, joista vanhin oli nimeltään Matilda Vilhelmiina. Hänen elämänsä mies oli Kiskon pitäjän Kurkelan kylän Heikolan talon isäntä Johan Gustaf Ljufström. Herra Ljufström oli paikkakuntansa tärkeimpiä miehiä ja oli mm. perustamassa paikallista säästöpankkia. Avioliitto oli mitä ilmeisimmin hyvin onnellinen, koska Matildan kuollessa Johan Gustav kuvaili edesmennyttä vaimoaan "rakkaaksi avio-kumppaniksi" tämän kuolinilmoituksessa. Myös ilmoitukseen valittu muistovärssy on mielestäni erittäin koskettava.
Matildan setä Jacob syntyi Ruoksmäellä vuonna 1801 ja noin kolmikymppisenä hän vei vihille Perttelin Kaukolan kylän Jäppilän jaetun rusthollin tyttären, Fredrikan. Tästä aviosta syntyi peräti kymmenen lasta, joten Heikolan perillisillä riitti sukuloimista lähipitäjissä 1800-luvun lopulla.
Sukunimi Rotsten suomentui Kiviahoksi 1900-luvun alussa. Suomen Maatilat -kirjasarjan kolmannessa osassa kerrotaan kantatilasta jo tuossa vaiheessa erotetuksi 85 hehtaarin alan neljäksi uudeksi tilaksi. Jäljellä jäi vielä lähes 150 hehtaarin ala, joista yli puolet oli metsää. Päärakennus kerrotaan 
uusituksi vuonna 1923, mutta todennäköisesti oheisessa kuvassa näkyvä talo on monelta osin perua jo 1800-luvun alkupuolelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti