Savokarjalainen nimi Hukkanen mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo vuonna 1366. Eräs esivanhempieni polku alkaa vuoden 1700 tienoilta jo kartalta poistuneen Vuolijoen pitäjän Saaresmäen kylästä. Hukkasia oli tuossa paikassa jo lähes sata vuotta aiemmin. Dosentti Aare Läntisen Genos -lehdessä julkaistussa artikkelissa "Kainuun talonpoikaissuvut 1554-1713" kerrotaan Saaresmäellä asuneen Hukkasia jo vuonna 1605, jonka jälkeen heitä asui siellä ainakin vuosina 1616, 1633, 1650, 1662, 1671, 1706 ja 1713.
Paltamon rippikirjoista löytyy talonpoika Lauri Hukkanen (Lars Huckanen), joka asustaa 1730-luvulla Saaresmäen Hukkalan talossa numero yksi. Hänen samanniminen poikansa jatkoi talonpitoa yhdessä vaimonsa Kirsti Makkosen kanssa. Laurilla ja Kirstillä oli ainakin neljä poikaa, joista Hukkalan isäntänä jatkoi isänsä kaima, kolmannen polven Lauri Hukkanen.
Tämän viimeksi mainitun Laurin velipoika Paavo syntyi vuonna 1743 ja meni jossain vaiheessa naimisiin itseään viitisen vuotta nuoremman Anna Malisen kanssa. He asuivat ensiksi Saaaresmäellä, mutta viimeistään 1780-luvun puolivälin jälkeen perhe löysi tiensä nykyisen Vieremän keskustaajaman liepeillä sijainneeseen taloon numero kolme. Talo sai tästä lähtien nimekseen Hukkala asujaintensa mukaan.
Hukkalan talossa perheeseen syntyi useita lapsia ja sukututkimuksellisessa mielessä tämä perheen vanhimman pojan avioliitto Stina Nissisen kanssa sai aikaan ns. esipolvikadon omissa esivanhemmissani.Laurin ja Stinan pojista vuonna 1796 syntynyt Paavo ja häntä lähes 20 vuotta nuorempi pikkuveli Tuomas ovat nimittäin molemmat esivanhempiani. Isoisäni äiti Anna Venäläinen oli Paavon pojantyttären tytär, kun taas isoisäni isä Petteri Hukkanen oli em. Tuomaksen pojanpoika.Veljeksillä Paavo ja Tuomas oli sen verran paljon ikäeroa, että isoisäni vanhemmat olivat eri sukupolvea laskettuna vuonna 1772 syntyneestä Laurista.
Hukkasia on kuulemani sanonnan mukaan Vieremän seudulla "enemmän kuin ihmisiä". Tästä Paltamon Saaresmäen talosta lähteneestä omasta Hukkasien joukosta voisin poimin vaikka Hukkalassa 1825 syntyneen Petterin, joka oli naimisissa Kirsti Komulaisen kanssa. Jossain välissä heistä tuli isäntäpari Valkiamäen taloon numero 26, mutta pidemmälle ehdittäessä tuli eteen vakavia talousongelmia. Niiden loppupiste oli oheinen ilmoitus, joka ilmestyi Suomalainen Wirallinen Lehti -aviisissa 18. päivä tammikuuta vuonna 1882. Maksamattomien verojen ja erinäisten muiden maksujen suorittamatta jättämisen takia heidän kotitalonsa joutui pakkohuutokaupan kohteeksi.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Mielenkiitoinen tämä Hukkasen suku, esi-isämme on perimätietojen mukaan Pekka Hukkain ja olenkin nyt tehnyt sukututkimusta, jossa se varmistui. Y-haplo on N-M178 ja juuri luin, että se on yleisin Pohjois-Savossa, josta Pekka Hukkain on vaeltanut ensin Virroille, perustanut sinne Liedenpohjan talon , josta kasvoi Liedenpohjan kylä. Hän kuoli kuitenkin siellä ja poikansa Pekka Pekanpoika Hukkainen lähti Alavudelle Sydänmaalle poikansa Olavi Pekanpoika Hukkaisen kanssa ja perusti sinne talon. Tästä kasvoi Hukkalan kylä ja viereisen Kuorasjärven lahdesta tuli Hukkalanlahti. Sukumme on jatkunut suoraan alenevassa polvessa Pekasta lähtien, olen 16. polvessa, kaikkiaan olemme ainakin 18. polvessa, ehkä jopa 19. En ole onnistunut selvittämään Pekka Hukkainia pidemmälle, mutta en anna periksi, pieniä tiedonmuruja on mukava kerätä.
VastaaPoistaTerveisin Ritva Koskela
http://www.leinoset.fi/lehtijutut/1_2016.pdf
PoistaPaavo Leinonen oli Kemin komppanian 1. korpraalikunnan 5. krenatööri, joka niinikään menehtyi Norjan tuntureilla vuodenvaihteessa 1718-19. Hänen löytämisessään muista lähteistä ovat auttaneet toiset Pohjois-Suomen sukututkijat. Vuoden 1710 kinkerikuulustelukirjaan on Tervolan Runkaukseen Leinosen talon kohdalle merkitty palkkasotilas Paavo Hukkanen, joka on myös 1713 aletussa rippikirjassa. Vaikuttaa siltä, että hän oli nuori mies, joka palveli arKaroliini tyypillisessä puvussaan. Petanderin teoksen kansi. 13 meijassa Leinosen talon puolesta ja sai talosta nimen. Paavo oli juuriltaan hyvin mahdollisesti Kainuusta Paltamon Saaresmäen Hukkalasta.