Raumalainen konsuli

Rauman vanhan kaupungin Kirstin talo sijaitsee osoitteessa Pohjankatu kolme, mutta sen entinen tontinnumero oli 44. Vuonna 1756 Kirstin omisti Mikko Tiula, mutta seuraavan vuosisadan sarastaessa porvari Johan Panelius nuorempi oli tullut talon uudeksi isännäksi.

Kirstin nykyistä asuinrakennusta kuvaillaan Rauman kaupungin museon nettisivuilla seuraavasti; "Kaksiosainen, pitkänurkkainen asuinrakennus 1700-luvulta, porttikäytävä, pystylaudoitus, osittain peiterimalaudoitettu, satulakatto." Näin ollen Johan Paneliuksen suku asui juuri tässä talossa.

Porvari Panelius oli syntynyt heinäkuussa 1765, mutta hänen vaimonsa Maria Helena Ahlgren vasta 22 vuotta myöhemmin. Molemmat olivat porvareitta lapsia Raumalta. Johanilla ja Maria Helenalla itselleen ehti syntyä viisi lasta vuosien 1813-25 välisenä aikana. Isä Johan oli siis melko iäkäs perheenisä ja hän kuoli keuhkotautiin kevättalvella 1827 vanhimmankin lapsena ollessa vasta noin 14 vuoden ikäinen. Äiti Maria Helenan kohtaloksi koitui sama, tuolloin yleensä aina tappava sairaus ja hän kuoli joulukuussa 1834.

Heidän lapsistaan poika Johan Efraim oli esi-isiensä tavoin porvari ja toimi myös laivanvarustajana monien muiden raumalaisten kauppiaiden tavoin. Puoliso Fredrika Emelie Lindegrenin vanhemmat olivat porvari Johan Henrik L. ja vaimonsa Gustava Ridderstad. Ikäeroa ei tässä tapauksessa ollut kuin muutama kuukausi vuosien 1819 ja 1820 välillä.

Kirstillä asuen Johan Efraim ja Fredrika Emelie saivat ainakin kuusi lasta, joista joulun alla 1848 syntynyt poika sai nimen Berndt Wilhelm.

Pitkän uransa aikana hänestä tuli mm. konsuli ja raumalaisen puhelintoiminnan uranuurtaja. Opiskelut käytyään Panelius harjoitti puutavarakauppaa ja laivanvarustamista. Vuonna 1880 paikkeilla hänestä tuli sitten Pohjoismaiden Osakepankin johtaja. Tämä oli Rauman ensimmäinen liikepankki. Tässä työssä konsuli Panelius oli sitten peräti 25 vuoden ajan. Liiketoimiensa ohessa Berndt Wilhelm vaikutti myös kaupungin kunnalliselämässä.

Jo aivan ensimmäisestä toimikaudesta alkaen hän oli mukana Rauman kaupunginvaltuustossa. Valtuuston puheenjohtaja hän myös oli useaankin otteeseen. Aivan kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi, Panelius toimi Rauman rautatien rakennustoimikunnan kamreerina, johtokunnan jäsenenä sekä puheenjohtajana. Kaupunginkamreerinakin hän ehti olla 26 vuoden ajan. Vuoden 1882 valtiopäivillä hän edusti porvarissäätyä.

Intoa sekä taitoa riitti kulttuurillekin. Niinpä Panelius oli perustamassa paikallista sanomalehteä, Rauman Lehteä sekä Rauman Kirjapaino-Osakeyhtiötä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenenä hän oli vuodesta 1876 lähtien aina kuolemaansa saakka. Edelleen hän oli Soitannollisen seuran puheenjohtaja. Koulutukseltaan tämä tarmonpesä oli filosofian kandidaatti matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

Rauman Puhelimen perustamiseen ja kehittämiseen Berndt Wilhelm Panelius osallistui voimakkasti. Jo vuoden 1882 kesäkuussa Rauman Lehdessä julkaistiin ensimmäinen uutinen kaupunkiin tulossa olevasta puhelinlinjasta. Itseasiassa työt oli jo aloitettu saman vuoden keväällä, ehkäpä Kokkolan mallia noudattaen. Sielläkin ensimmäinen linja oli vedetty kaupungin keskustasta nimenomaan satamaan. Linja valmistui Raumalla nopeasti ja heinäkuussa 1882 Rauman Lehdessä tiedotettiin seuraavaa;

"Telefonilaitos kaupungissa on jätetty yleisön käytettäväksi. Wiiden minutin puhumisesta on maksettawa 15 penniä ja sanan lähettämisestä sitä paitsi 10 penniä. Tämän laitoksen kautta woidaan selwästi antaa tietoja ja määräyksiä kaupungista satamaan, siellä olewille aluksille ja saarille sekä satamasta kaupunkiin. Suljemme sen siis yleisön suosioon!"