Pieni kasku kirkonmiehestä

Oululaisen kauppiaan ja raatimiehen, Gabriel Vhaelin ja vaimonsa Elisabet Krögerin poika Barthold syntyi vuoden 1667 vaiheilla[i]. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun Akatemiasta joulun alla 1684. Jatko-opiskelujen jälkeen hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1689. Seuraavien vuosien aikana hän oli hyvin monipuolisissa työtehtävissä, sillä hän oli mm Oulun triviaalikoulun ylempi kollega, konrehtori ja laulunopettaja vuosien 1689-1694 välisenä aikana.

Tämän jälkeen hänet nähtiin mm. rykmentinpastorina Riiassa, mistä Barthold Vhael palasi Ilmajoen kirkkoherraksi vuonna 1699. Isovihan alussa hän joutui pakenemaan 1714 Länsipohjaan, mutta joutui kuitenkin venäläisten vangiksi 1717. Samana vuonna hänet määrättiin Vaasan kirkkoherraksi ja Turun väliaikaisen tuomiokapitulin toimesta Pohjanmaan lääninrovastiksi. Kun rauha saatiin vihdoin aikaiseksi, palasi Vhael Ilmajoelle kirkkoherraksi. Hän edusti säätyään Tukholman valtiopäivillä 1723, mutta kuoli niiden aikana tammikuussa 1723.

Hänestä on jäänyt elämään Oulun rovastin, Henrik Wegeliuksen isältään kuulema kasku. Tämän tarinan oli Wegelius kertonut arkkipiispa Tengströmille. Vhael tuli kerran Turun matkalla Prunkkalan kappelin kirkkoon jumalanpalveluksen kestäessä. Koko seurakunta nousi seisoalleen kummastellen vierasta, joka oli pitkä ja yksisilmäinen. Silloin kappalainen Montin taikka Monten saarnassan sanoi: »Mitä nousette Prunkkalan miehet kattelemaan, ej se vieras ole tomtu vaikka se on silmä puoli, se on yksi kunnioitettava ja kuluisa prouvasti Pohjanmaalta»[ii].

 Kuva: Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1694-1705 (IAa:1), jakso 64 Kansallisarkisto

 

---

[i] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Barthold Vhaël. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3196>. Luettu 9.8.2021.

[ii] Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja, 01.01.1911, nro 13, s. 17