Suutarista lääninrovastiin

Kuva J Vuorela 2021

Pietarsaaren kirkkoa ympäröivältä hautausmaalta löytyy muutamia todella vanhoja hautamuistomerkkejä. Yksi näistä on valurautainen, koristeellinen risti, joka pystytettiin vuonna 1834 kuolleen kirjansitoja Isak Elias Muhrin muistolle. Hän oli syntynyt suutarin poikana Vaasan kaupungin ensimmäisen kaupunginosan korttelissa numero 20, jossa hänen vanhempansa Abraham Muhr ja Juliana Sophia Bergelin tuolloin asuivat[i].

Isak Elias muutti nuorella iällä Pietarsaareen ja joulukuussa 1826 hän vei vihille kirjansitoja Lars Christian Wennbergin lesken, Anna Stina Löfvallin[ii]. Morsian oli sulhastaan reilusti vanhempi, sillä Anna Stinan syntymävuodeksi on rippikirjassa merkitty 1787. Hänellä ja Lars Christian Wennbergillä oli ollut yksi poika, joka oli menehtynyt vauvana. Lars Christian oli kuollut marraskuussa 1825.

Kauaa ei tuoreen pariskunnan onni ehtinyt kestää, sillä noin kolmen kuukauden päästä vihkijäisistä Anna Stina kuoli kuumeeseen[iii]. Seuraavan vuoden lokakuussa kirjansitoja Muhr vei sitten vihille Anna Sofia Petterssonin, pietarsaarelaisen laivurin tyttären, joka oli syntynyt 1811. Hänen kanssaan Isak Elias sai kolme lasta; Sofia Wilhelminan, Katarina Matildan ja Sven Isakin vuosien 1829-1833 välillä[iv]. Vajaan vuoden kuluttua kuopuksen syntymästä kirjansitoja Muhr menehtyi halvaukseen ainoastaan. Tuolloin hän oli ainoastaan 28-vuotias[v].

Leskivaimo Anna Sofia löysi uudeksi puolisokseen kirjansitojamestari Fredrik Alexander Albeckin, jonka kanssa. Hänen kanssaan Anna sai useita lapsia[vi]. Näin siis samassa taloudessa oli periaatteessa kolme eri kirjansitojaa vajaan 30 vuoden aikajanalla. Mainittakoon, että esimerkiksi 1830-luvun alussa Isak Elias Muhrilta saattoi ostaa ”Turun Ewangeliumi Seuralta ulosannettja ja pränttätyjä Kirjoituksia sekä Suomen että Ruottin kielellä”[vii].

Isak Eliaksen lapsista Sven Isak työskenteli aluksi oluenpanijana, mutta myöhempinä vuosinaan hänkin harjoitti kirjansidonnan jo melko lailla kadonnutta ammattia. Häntä jäi kuoleman hetkellä syksyllä 1892 suremaan kuusi tytärtä ja kolme poikaa[viii]. Sven Isak oli aikoinaan muuttanut Raumalle, jossa hän myös kuoli.

Rauman Lehti 26.11.1892 sivu 1

Sisaruksista vanhin oli tytär Sofia Vilhelmina, jonka puolisoksi vihittiin helmikuussa 1851 kauppalaivan perämies Carl Johan Henrik Grönstrand[ix].  Tämän pariskunnan lapsia olivat Lydia Sofia, Carolina Vilhelmina ja Carl Emi. Viimeksi mainittu syntyi helmikuussa 1855. Ikävä kyllä Sofia Vilhelmina kuoli jo saman vuoden kesällä. Ennen kuolemaansa hän oli ehtinyt menettää kaikki kolme lastaan, sillä jokainen kuoli vain muutaman kuukauden ikäisenä[x].  

Merkittävimmän leiman 1800-luvun ja miksei 1900-luvunkin kulttuurielämään maassamme jätti keskimmäinen kirjansitoja Muhrin ja Anna Sofia Petterssonin lapsista: Katarina Matilda. Hänet löysi vaimokseen Pedersöressä elokuussa 1825 syntynyt Jakob Andersson, joka myöhemmin käytti sukunimeä Cederberg[xi]. Puolisonsa mukana Katarina Matilda asui elämänsä aikana mm. Lohtajan, Kauhajoen, Laihian ja Isokyrön pappiloissa tai kappalaisen puustelleissa. Jakob Cederberg kiersi pappismiehelle tyypilliseen tapaan useita seurakuntia ennen valintaansa Jurvan kirkkoherraksi 1862 ja edelleen Mustasaaren 1886. Hän oli pappissäädyn edustajana valtiopäivillä vuonna 1885[xii]. Hänen ja Katarina Matildan poikia olivat mm. kirkkoherra ja lääninrovasti Johan Antero Cederberg ja Valkealan kappalainen August Evald Cederberg.

Jos Isak Elias Muhrin perheen ympärillä kuoltiin nuorella iällä, ei tämä kuitenkaan kosken Katarina Matildaa. Hän jätti tämän ajan lokakuussa 1907, 75 vuoden kunnioitettavassa iässä. Miehensä hän oli menettänyt jo 1887.

 

---

[i] Vaasan seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelo 1803-1816 (IC:1), jakso 29: 1805 05; Kansallisarkisto

[ii] Jakobstad församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 243; Kansallisarkisto

[iii] Jakobstad församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 285: 1827; Kansallisarkisto

[iv] Jakobstad församling - Kommunionbok 1828-1839, jakso 100, sivu 94; Kansallisarkisto

[v] Jakobstad församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 294: 1833-1834; Kansallisarkisto

[vi] Jakobstad församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 1; Kansallisarkisto

[vii] Turun Wiikko-Sanomat, 29.05.1830, nro 22, s. 4

[viii] Rauman Lehti, 26.11.1892, nro 95, s. 2

[ix] Jakobstad församling - Vigsellängder 1847-1893, jakso 4, sivu 6-7: Wigde 1851, 1852; Kansallisarkisto

[x] Jakobstad församling - Längder över döda och begravda 1847-1904, jakso 1, sivu 1-2: År 1847 (jan-dec) - 1848 (jan-juli); Kansallisarkisto

[xi] Pedersöre församlings arkiv - Längder över födda och döpta 1818-1832, jakso 137: 1825 (aug); Kansallisarkisto

[xii] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Cederberg. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16535>. Luettu 4.8.2021.