Siirry pääsisältöön

Erikoinen todistus kirkonmiehestä

Lohjan kirkko 2017 - JP  Vuorela
Kaukainen esienoni, rusthollari Abraham Rautell joutui vuonna 1754 antamaan merkillisen todistuksen Lohjan silloisesta pitäjänapulaisesta ja varapastorista, Henrik Thoreniuksesta. Herra Thorenius syntyi vuoden 1700 paikkeilla Paimiossa ja tuli Turun katedraalikoulun oppilaaksi isovihan jälkeen. Ylioppilas hänestä tuli 1726 ja pappisvihkimyksen hän sai vuonna 1731. Tämän jälkeen hän oli hetken armovuodensaarnaajana Kaarinassa, mutta pidätettiin 1732 virantoimituksesta. Vierailtuaan hetken Paraisilla muutti hän Lohjalle pitäjänapulaisen viran saatuaan 1737. Pikkuvihan vuodet Thorenius vietti Ruotissa.

Henrik Thorenius oli jatkuvasti riidoissa Lohjan kirkkoherran kanssa ja menetti näiden sellkausten takia varapastorin arvonsa vuonna 1752. Hänet myös pidätettiin virantoimituksesta, mutta Lohjalla hän pysyi kuolemaansa saakka vuoteen 1772.

Käräjillä ja Turun akatamian konsistorin pöytäkirjoissa Thorenius mainitaan tiuhaan, mutta tämän kertainen lyhyt ote on vuodelta 1754. Tuolloin em. rusthollari Rautell antoi seuraavan todistuksen kiistakumppani kirkkoherran puuhista - suomennos Gabriel Rein.


Täten todistetaan, että viime joulupäivänä rovastin ja kirkkoherran korkeasti kunnioitettavan ja oppineen hra maist. Abraham Roeringin saarnatessa allekirjoittanut ei voinut päästä selville siitä, käyttikö hän heprean vai saksan kieltä, kuitenkin kuultiin joitakuita sanoja suomeksi, kuten Jesuxen syndymä päivä, jotka saatoin käsittää; vaikka silloin olin kirkossa selvänä, joka täten todistetaan.

Lohjalla 11 p:nä elok. v. 1754.

Abraham Rautell.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puuristin kertomaa

Karjaan keskiaikaisen kirkon vierellä levittäytyvällä vanhalla hautausmaalla on monia kauniita    muistomerkkejä. Yksi niistä on hauraan harmaa, kallellaan oleva puuristi, jossa tekstikin alkaa jo kadota. Tarkkaan tutkimalla pienestä metallikilvestä erottuu nimi Selma Sandholm. Hän syntyi hautamerkin mukaan 1891 ja kuoli 1905. Karjaan seurakunnan haudattujen luettelosta löytyykin tämä nuorena kuollut tyttö. Hän oli Svidjan kylässä asuneen vouti Karl Gustaf Sandholmin ja vaimonsa Adolfina Wilhelmina Fromin tytär Selma Wilhelmina, joka oli syntynyt elokuussa 1891. Hän menehtyi johonkin tulehdukseen helmikuun lopulla 1905 ja haudattiin maaliskuun alussa kirkkomaalle.  Sandholmien runsaslapsinen perhe oli muuttanut Svedjaan Sannäsin Ersin talon mailta, jossa isä Karl Gustaf oli ollut torpparina vuodesta 1886 lähtien. Hän oli syntynyt Karjaalla 1859 samoin kuin puolisonsa, Selman äiti Adolfiina From. Karl Gustafin vanhemmat taasen olivat hänen syntymänsä aikaan Visanbackassa asuneet lampuot

Miehestä tytöksi yhdessä yössä

Tämä juttu ilmestyi mm. Sanomia Turusta -lehdessä 14.8.1868 Kyläkirjaston Kuvalehti 1.4.1887 Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto Poikamiehestä muuttunut tyttö Viipurin linnassa on nykyään nuori, 17 vuoden ikäinen vanki, jolle on tapahtunut eilen eli toissapäivänä se merkillinen tapaus, että hän muuttui miehestä tytöksi. Asian laita on seuraavainen; noin viisi kuukautta takaperin tuotiin tänne linnanvankeuteen Käkisalmen käräjästä nuori mies, nimellä Petter Heiskanen, jota oli syytetty varkaudesta. Hän pantiin, se on tietty, yhteen ruumaan toisten vankien kanssa ja käytettiin myös yhtenä yhteisissä töissä, eikä kellään ollut mitään aavistusta miehestä, se oli mies niinkuin muutkin sekä näöltään että kooltaan. Joitakuita aikoja täällä oltuansa hän kääntyi sairaaksi ja makasi taudissa useimpia viikkoja. Sillä ajalla kävi jo kolme eri lääkäriä linnassa ja siis hänenkin luonansa, vaan Heiskasesta ei tietty mitään muuta kuin että hän oli sairas. Hän parantui ja käytettiin sen j

Sisällissodan uhri

Omissa, suorissa esivanhemmissani näitä sotamiehiä tuntuu riittävän enemmän kuin osasin arvatakaan tätä juttusarjaa aloittaessani. Tällä kertaa tarina päättyy itsenäisyytemme vuosiin, mutta aloitetaan alusta. Kirjoitin aiemmin Suomen sodassa kuolleesta Mikko Ahlbergista. Hänen pojanpoikansa poika Aukusti Aleksanteri syntyi Varsinais-Suomen Kiskon pitäjän Hongiston kylässä kevättalvella 1889. Hänen isänsä oli tuolloin Kylänpään talon Nummilan torpparina. Leikkikavereita lienee riittänyt, sillä perheessä oli 1890-luvun puolenvälin tienoilla yhteensä kahdeksan lasta. Yksi heistä oli isän aiemmasta avioliitosta. Isä Adolf Fredrik ja vaimonsa Matilda Maria lienevät mieltyneet A-kirjaimeen, sillä perheestä löytyivät mm. Albert Alarik, Aksel Anselm, Anna, Aukusti Aleksander, Arvo Aadolf ja Aarne Arthur sekä heidän velipuolensa Aadolf Walfrid! Vain Adolf Fredrikin ja Matilda Marian yhteinen esikoinen, tytär Olga Maria sai ns. sarjasta poikkeavan nimen. Päähenkilömme Aukusti Aleksanteri lähti o