Sparf -sukuisia

Nummen Hyvelän kylässä 1792 asunut reserviläinen Michel Sparf nai tuon vuoden joulukuussa samassa paikassa piikana olleen Anna Nilsdotterin. Pariskunnanm esikoispoika Abraham syntyi paria vuotta myöhemmin Huhdin kylässä, mutta jo 1796 perhe oli muuttanut Sammatin Haarjärvelle. Toivo Haation mainion "Torpat ja torpparit" -kirjan mukaan vasta Michelin poika Henrik Johan Sparf mainitaan Haarjärven Nikun torpparina, mutta luultavasti jo tätä ennen isä oli käytännössä ollut saman mökin torpparina.

Michelin ja Annan lapsista ainakin kolmella oli omia jälkeläisiä, mutta toisaalta en ole koskaan seurannut jäljelle jääneiden sisarusten myöhempiä vaiheita. Joka tapauksessa poika Emanuel oli aikanaan renkinä Haarjärven Katavalla. Hänen puolisonsa Fredrika Isaksdotter oli kotoisin Suomusjärven Kettulan Pyöliltä.

Emanuelin siskon, Gretan, vei sitten vihille em. Katavan tilanvuokraajan poika Elias Michelsson. Hänestä itsestään tuli joskus 1800-luvun alkupuolella kyseisen tilan "arrendaattori". Eliaksen ja Gretan lapsista Gustaf Evert käytti sukunimeä Sparf. Sukunimikäytänteet eivät olleet millään tapaa vakiintuneet vielä 1800-luvulla, joten nimet kulkeutuivat sukupolvelta ja sukupuolelta toiselle mutkattomasti.

Edellisten pikkuveli oli sitten Nikun Sparfin seuraava torppari Henrik Johan, joka oli saanut vaimokseen Kiikalan kylän Kottarin torpparin tyttären, Stina Stenfeldtin. Morsiamen isä Jakob mainitaan myös reserviläisenä, joten ehkäpä Michel Sparf tunsi tyttärensä tulevan appiukon. Henrik Johan Sparfin ja Stina Stenfeldtin lapsista yksi oli Kalle Parvi - hän suomensi sukunimensä jossain vaiheessa. Samalla tapaa muutti nimensä hänen serkkunsa Gustaf Evert Sparfin poika Gustaf Henrik, josta tuli 1800-luvun lopulla Salo.

Kalle, kastekirjassa Carl Michael, Parvi muistetaan Sammatissa erinomaisesta hänen toimittuaan vuosikausia Elias Lönnrotin kyytimiehenä säässä kuin säässä. Tästä hyväntahtoisesta persoonasta olenkin kirjoitellut Reino Silvannon tekstin pohjalta jo kuusi vuotta sitten.