Lohjan Paloniemen kartanon omistajaksi tuli vuonna 1739 Otto Mauritz Jägerhorn, joka oli syntynyt toisella puolella Lohjaa sijaitsevassa Laakspohjan kartanossa tammikuussa 1710. Tuolloin kersantin arvolla palvellut Otto Mauritz sai 1742 nimityksen luutnantiksi ja edelleen kapteeniksi kesällä 1750. Sotapalveluksen lisäksi kapteenillamme oli myös ihan normaalia perhe-elämää, johon kuuluivat vaimo Margareta Hahn, sekä neljä lasta. Alun perin lapsia oli ollut viisi, mutta keskimmäisenä syntynyt Ebba Christina kuoli jo imeväisiässä. Vaikka Jägerhorn siis omisti Paloniemen jo vuodesta 1739 lähtien, syntyivät perheen kaikki lapset Ventelän säterikartanossa.
Otto Mauritzin ja Margaretan esikoinen oli poika Gustaf Henrik, joka seurasi isäänsä sotilasuralle. Hän taisteli Ranskassa ja Pommerissa ollen naimisissa ruotsalaisen Carolina Petronella Cornelia Ronanderin kanssa. Avioliitto oli lapseton. Gustaf Henrik kuoli Gävlessä 1791 noin 55 vuoden iässä.
Gustaf Henrikistä seuraavana syntyi Torsten, jolla oli sama etunimi kuin isoisällään, Napuen taistelussa 1714 kuolleella majurilla. Nuorempi Torsten Jägerhorn hankki itselleen Lohjan Iso-Teutarin tilan kunnostaen tätä uutterasti. Hänen aikanaan talon karjamäärä lisääntyi huomattavasti ja Iso-Teutari sai myös kauniin puutarhan. Torstenin ensimmäinen vaimo oli Beata Lode, jonka kuoleman jälkeen hän nai Johanna Rehbinderin. Nämä kaksi naista olivat serkuksia keskenään. Kapteeni Torsten Jägerhorn kuoli 1812 Paloniemen kartanossa, jonne hän oli palannut Tammisaaresta Johannan kuoltua edellisenä vuonna.
Paloniemi oli luonteva valinta, sillä sen vanha emäntä oli hänen sisarensa Anna Hedvig. Tämän aviomies Reinhold Krabbe oli perinyt Paloniemen apeltaan 1785 ja hallitsi sitä aina kuolemaansa saakka kesällä 1821. Kapteeni Krabbe oli syntynyt Ruokolahdella ja mennyt naimisiin Anna Hedvigin kanssa lokakuussa 1770.
Nuorin Otto Mauritz Jägerhornin ja Margareta Hahnin lapsista oli everstiksi lopulta kohonnut Lars Johan. Vuonna 1752 syntynyt miehemme omisti Helsingin Kulosaaren kartanon vuodesta 1811 lähtien. Sinne hän rakennutti arkkitehti Engelin piirusten pohjalta kaksikerroksisen päärakennuksen. Kulosaaren hän osti erottuaan armeijan yli-intendentin virasta. Lars Johan oli 1800 nainut majuri Tauben lesken, Fredrika Lovisa Sofia Giösin. Kerrotaan rouva Giösin saaneen etunimensä Ruotsin kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan, joka oli ollut hänen kumminaan. Lars Johan Jägerhorn kuoli Kulosaaressa 1817 ja leskivaimo 1824, jonka jälkeen tila siirtyi viljelemään majuri Konstantin Wulisma.
Palataksemme Lohjalle, niin viimeinen Naantalin Luonnonmaalta lähtöisin olleen, ikivanhan aatelissuvun Jägerhorn af Storby nimeä käyttänyt jälkeläinen oli ao. pitäjässä oli edellä mainittu Anna Hedvig. Hän kuoli maaliskuun loppupuolella 1823 ja tämä tieto voitiin lukea myös virallisesta lehdestä, Finlands Allmänna Tidning. Sen kautta asiasta kerrottiin omaisille ja tuttaville.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti