Kuten joku voi ehkä muistaa, kirjoitin pari viikkoa sitten mm. Törnqvist-suvusta. Tuon jutun jälkeen sain kyselyn eräästä vasaraseppä Johan Petter Törnqvististä, jonka syntymäajaksi ilmoitetaan 11.5.1821 ja paikaksi Perniö.
Mainitulla päiväyksellä ei kyseisen pitäjän kastettujen luettelosta HisKissä tai alkuperäisissä löydy tuon nimistä poikaa. Suurin piirtein samoilta ajoilta löytyy pari Johan Petteriä, mutta heidän elämänvaiheensa eivät käy yksiin vasaraseppä Törnqvistin kanssa.
Ajassa taaksepäin seuratessa Johan Petter Törnqvistin löytää ensimmäisen kerran Salon rippikirjoista 1836-1842 Pukkilan kartanon kohdalta aivan sivun 124 alareunasta. Hän on tuolloin renkinä ja käyttää jo sukunimeä Törnqvist. Syntymäpaikkana on Perniö ja tuolle sivulle 124 hänet on merkitty vuodesta 1842 lähtien, mikäli rippikirjan tulosaraketta on uskominen. Seuraavassa rippikirjajaksossa 1843-1849 miehemme on muonatorpparina Pukkilan Paukulla, mutta syntymäpaikaksi on ilmestynyt Uskela. Toisaalta myöhemmin hänen asuessaan mm. Kirjakkalassa, on syntymäseutuna Perniö
Salo-Uskelan kastetuista Johan Petteriä ei löydy vuoden 1821 tienoilta eikä myöskään vuosien 1841-1843 sisäänmuuttaneissa. Laajasta Törnqvist-sukukirjastakaan ei tuntuisi olevan apua, sillä Kirjakkalan ruukilla myöhemmin vasaraseppänä työskennelleen Johan Petteri sukuperä pysyy arvoituksellisena.
Olisi kovin työlästä käydä sekä Perniön että Salo-Uskelan rippikirjoja sivu sivulta läpi sukuperän selvittämiseksi, joten on keksittävä helpompia keinoja. Koska edes koko maan kattavalla haulla HisKi ei löydä sopivaa lasta, täytyy yrittää hyödyntää kaikkea saatavilla olevaa digitoitua aineistoa sekä Digitaalisessa arkistossa että Digiarkistossa. Yksi näistä dokumenteista on em. muuttaneiden luettelo. Jos kerran Johan Petter Törnqvist oli syntynyt Perniössä, täytyisi hänen löytyä Salo-Uskelan sisäänmuuttaneista ennen vuotta 1842. Käytän termiä Salo-Uskela, koska nämä kaksi seurakuntaa menevät useasti limittäin, lomittain ja pitkittäin keskenään. Varmempi on siis tutkia niitä kokonaisuutena.
Törnqvistin poikaa ei tuntuisi löytyvän, mutta sen sijaan vuoden 1830 lopulta voi huomata mielenkiintoisen nimen. Piika Carolina Törnqvist on muuttanut Perniöstä Salon Villilään joulukuun kymmenes päivä. Tässä saattaisi olla arvokas tiedonjyvä Johan Petteriä ajatellen. Klikkaillaan siis esiin Salon Villilä vuosien 1828-1834 rippikirjasta. Sivulla 127 osa arvoituksesta ratkeaa yllätyksellisen helposti. Carolina Törnqvist nimittäin palasi lähelle perhettään tuona joulukuisena päivänä 1830. Villilän Tomman talon Vikon torpassa asuivat tuolloin hänen vanhempansa Johan Törnqvist ja Brita Maria Hammar lapsikatraansa kera Carolinan itsensä tullessa piiaksi Keskitaloon.
Isä Johan on merkitty syntyneeksi Pohjan pitäjässä vuonna 1788, kun taas äiti Brita Maria Uskelassa 1787. Carolinan (s. 1811) sisaruksia ovat ainakin Maja Stina (s. 1813), Gustava (s. 1816), Charlotta Christina (s. 1818), Johan Petter (s. 1821), Lena (s. 1827) ja Robert (s. 1830). Kahta nuorinta lukuunottamatta sisarukset ovat syntyneet Perniössä. Kuitenkaan näitä henkilöitä ei löydä Perniön kastetuista.
Tälle on hyvä selitys. Isä Johan Törnqvist oli 1810- ja 1820-luvuilla myllärinä Perniöön kuuluneessa Yliskylän kappelin Pohjankartanossa. Yliskylässä pidettiin aikanaan omia rippikirjoja ja historiakirjoja. Viimeksi mainittuja ei ole koskaan viety HisKiin, joten ei kannata ihmettellä, ettei mitään ole edellä löytynyt. Johan Petter Törnqvistin syntyi todellakin 11. päivä toukokuuta vuonna 1821 Pohjankartanon mailla. Ikävä kyllä Yliskylän rippikirjan 1817-1823 sivulle 114 ei ole merkitty Johanin tai Brita Marian syntymäaikoja, mutta onneksi HisKistä on edes vähän hyötyä. Johan Törnqvistin ja Brita Maria Hammarin em. tytär Carolina syntyi Salon Kavilassa toukokuussa 1811. Isä työskenteli tuolloin sepän ammatissa. Salon rippikirjaan 1809-1814 on kirjattu samat syntymävuodet päivämäärineen kuin Villilän aikoina parikymmentä vuotta myöhemmin.
HisKistä löytyy myös pariskunnan vihkipäivä 26.10.1809 Salossa. Vihittyjen luettelon mukaan Brita Maria oli sepän tytär. Näin olikin, sillä hänen isänsä Michel Hammar oli tyttärensä syntymän aikaan vuonna 1787 hiilirenkinä Teijon tehtaalla, mutta "yleni" myöhemmin sepäksi. Brita Maria syntyi ja kastettiin Teijon tehtaalla, mutta entäpä Johan Törnqvist?
Villilän merkinnän mukaan hän syntyi Pohjassa 9.6.1788. Pohjan kastettujen luettelot ovat tuhoutuneet vuoteen 1794 saakka, joten asiaa ei voi heti tarkastaa. On siis jälleen seurattava muuttomerkintöjä ja niiden mukaan Johan saapui Saloon Teijon tehtaalta vuoden 1805 joulukuussa. Teijolla pidettiin tuohon aikaan omia rippikirjoja, joten hänen sukuperänsä selviää nopeaan. Seppämestarin lähimpänä apulaisena toimineen Petter Törnqvistin ja hänen vaimonsa Beatan seitsemästä lapsesta vanhin oli 19.6.1788 syntynyt Johannes, joka sitten myöhemmin mainitaan nimellä Johan 10 päivää todellisuutta vanhempana.
Mästarsven Petter Törnqvist kuuluu alussa mainitsemaani seppäsukuun, joten loppujen lopuksi tietokannastani löytyi suoraan em. Johan(nes) Törnqvist. Hän ehti elämänsä aikana toimia paitsi myllärinä niin myös seppänä. Voinemme pitää häntä varsin taitavana ammattimiehenä, vaikka mitään tarkempia tietoja Johanin elämästä tämän suhteen minulla ei ole esittää.
Tutkimusta hidasti tässä tapauksessa Perniön, Teijon, Yliskylän ja Salo-Uskelan monimuotoisuus sekä rippikirjoissa että historiakirjoissa. Väkeä on kulkenut ruukkien, tehtaiden ja maalaiskylien välillä tiheään eikä kaikki muuttomerkintöjä tunnu löytyvän luetteloista. Tarkkaavaisuudella ja useita eri lähteitä yhdistämällä voi kuitenkin luoda selkeän kuvan tästä Törnqvistien seppäsuvun haarasta. Tässä vielä lopuksi patriarkaalinen esipuu Johan Petteristä;
isä Johan Törnqvist, s. 19.6.1788 Pohja - k. 13.11.1869 Salo, seppä, mylläri
isänisä Petter Törnqvist, s. 18.1.1763 Kosken tehdas - k. 4.5.1844 Kirjakkala, vasaraseppä
isänisän isä Eric Törnqvist, s. 1735 Perniö - k. 15.2.1795 Pohja, vasaraseppä
isänisän isänisä Mats Törnqvist, s. 1700 - k. 19.7.1763 Kosken tehdas, sotilas, mylläri
Mats Törnqvistin sukuperä ainakin nykytietojen valossa tuntematon.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Hauska yhteensattuma, tuon Johan Törnqwistin tytär Charlotta Christina on mennyt naimisiin isoisäni isoisän isän (Josef Dahl) kanssa.
VastaaPoista