Aloitin sukututkimusharrastukseni joskus vuoden 1988 tienoilla. Muistitietoa ja vanhoja dokumentteja oli jonkin verran tarjolla, mutta hyvin pian löysin itseni Kiskon kirkkoherranvirastosta rippikirjoja selaamasta. Niiden avulla oli mahdollista päästä eräässä suorassa esivanhempieni haarassa aina vuoteen 1832. Tuon vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä syntyi Kajalan kylän Tinon lampuodin poika Abram Eriksson, joka on isänisäni äidinisä.Lähdin sitten etsimään varhaisempia sukupolvia Kansallisarkistosta ja Turun maakunta-arkistosta löytyvistä mikrofilmirullista, jotka sisältävät Kiskon rippikirjat aina vuoteen 1735. Täkäläisten pappien käsiala on ollut varsin helppolukuista, joten hyvin pian Abramille löytyi isäksi Erik Abramsson ja tälle isäksi Abram Eriksson. Perheessä ei ole siis oltu kovin kekseliäitä etunimien kanssa. Erik oli syntynyt 1777 Kajalassa, kun taas Abram vuonna 1730. Tuon ajan eli 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun rippikirjoihin ei ole merkitty syntymäpitäjiä eikä Abramia löytynyt myöskään Kiskon kastettujen luettelosta. Myöskään lähialueen eli Karjalohjan, Perniön ja Suomusjärven vastaavat luettelot eivät kertoneet mitään Abram Erikssonin syntymästä.
Abramin vaimo, Erikin äiti, oli Märta Eriksson. En onnistunut löytämään heidän vihkimistään mistään, joten pariskunta ei todennäköisesti ollut kotoisin Kiskosta. Koska em. kolme pitäjää eivät tuoneet ratkaisua, oli katse suunnattava Pohjan pitäjään. Tämä sen takia, että Kajalan kylän rajat kulkivat käytännössä pitkin Pohjan pitäjän rajaa. Toisekseen Pohjan kastettujen luettelot alkavat vasta vuodesta 1794. Kajalan kylän Kaijan lampuotina elantonsa hankkinut Abram tuli tuskin kovin kaukaa Kiskoon, on Pohja siinäkin mielessä luonteva kohde.
Kiskon Uudenmaan puoleiset rippikirjat puuttuvat vuosilta 1753-1779. Vuonna 1780 Abram perheineen on jo Kajalassa, mutta varhaisemmista kirjoista (1735-53) häntä ei löydy. Poika Erik syntyi Kiskossa 1777, joten viimeistään tuolloin heidän täytyi asua Kajalassa.
Pohjan rippikirjoja olisi ollut hieman työlästä selata mikrofilmeiltä, joten Abramin syntyperä jäi itseltäni kesken noin 10 vuodeksi. Vasta 1990-luvun lopussa aloin lähestyä ongelmaa uudelleen. Sain nimittäin Turun maakunta-arkistossa rullia pyöritellessäni hyvin yksinkertaisen idean; mahtaisiko jostain löytyä Kiskon sisäänmuuttaneiden luetteloita esimerkiksi 1770-luvun alusta? Onnekseni niitä löytyi runsaasti, sillä mikrofilmi JK1039 sisälsi vuodet 1760-1786. Rulla oli melko pitkä, mutta jostain käsittämättömästä onnenpotkusta jo kolmas esille ottamani ruutu sisälsi oheisen dokumentin!
Vuoden 1773 lokakuun viidentenä päivätyn muuttotodistuksen mukaan Abram Eriksson, hänen vaimonsa Märta Eriksdotter sekä lapset Beata, Elisabet, Abram ja Henrik tulivat Kiskoon Pohjan pitäjästä. Samalla selviävät Erik Abramssonin vanhempien sisarusten syntymävuodet.
Koska nyt saatoin olla varma Pohjan pitäjästä oikeana suuntana, lähdin systemaattisesti etsimään perhettä ao. seurakunnan rippikirjoista. Niitä löytyykin aina vuodesta 1723 lähtien, mutta tietysti keskityin aluksi rullaan ES111. Se sisältää mm. vuodet 1769-1774. Rippikirja etenee onneksi kylien mukaisessa aakkosjärjetyksessä, sillä jo sivulta 18 putkahtavat esiin Abram ja Märta lapsineen. Kiskon muuttotodistukseen merkityt tiedot ovat aavistuksen verran virheelliset, sillä perheen Abram (Abraham) poika syntyi vasta 1770. Vuotta aiemmin oli syntynyt pienenä kuollut Christina-tyttönen. Väärä syntymävuosi seurasi sitten Abram Abramssonia koko loppuelämän.
Ennen Kiskoon muuttoaan Abram asui perheensä kanssa Bollstadin rusthollissa sen lampuotina. Rippikirjan lähtösarake sekä Pohjan ja Kiskon rippikirjojen yhtenevät vuosilukumerkit varmistavat, että kyseessä on sama perhe.
Pitkällisen etsinnän jälkeen Abramin ja sitä myöten myös vaimo Märtan sukuperä lähti ratkeamaan kohtuullisen yksinkertaisella tavalla. Tämä pieni salaisuus oli selvinnyt jo silloin 1980-luvun lopulla, mikäli olisin vain ollut systemaattisempi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti