Raittiusaatetta ja kansankoulun opettajia

Aamunairut : aikakauslehti raittiutta ja
eläwää kristillisyyttä varten
no 17-18  1.9.1896

Kun Raisiossa päätettiin vihdoin 1880-luvun alkupuolella tuoda "waloa kansallemme", valittiin ensimmäiseksi kansakoulun opettajaksi Lammin pitäjän Kosken kappelista herra Emanuel Tamminen. Tämä innokas raittiuden puolesta puhuja oli syntyisin Kalannin eli Uudenkirkon pitäjästä. Lammilla asuessaan hän oli tutustunut niin ikään kansakoulussa opettaneeseen Serafia Saliniin, joka oli puolestaan kotoisin Länsi-Uudenmaan Sammatista.


Raisiossa oltiin hyvin tyytyväisiä herra Tammiseen, joka ainakin 1890-luvun puolivälissä asui Mahittulan Ali-Räijälässä. Tämän tilan omisti tuohon aikaan "Raision ylhäisempi kansakoulu". Raittiusaate eli 1800-luvun lopulla voimakkaimpia vuosiaan ja Tammisesta tuli asian uuttera toimija. Hän sepitti aiheesta runoja ja lauluja toimien itsekin niiden esittäjänä ympäri Suomea. Kun mies Raision jälkeen lähti Karhulaan, muistivat Turun raittiusharrastajat häntä taululla.

Tässä "kauniisti kehystetyssä" taideteoksessa nähtiin keskellä Turun kaupunki, vasemmalla osa Aurajokea ja toisella puolella seuraava teksti; "Herra kansakoulunopettaja Emanuel Tamminen Turun kaupungin raittiusharrastajain nöyrimmät kiitokset innokkaastsa, alttiiksiantavasta raittiustyöstä. Eläköön! Varttukoon raittiusharrastus Auran rannoilla!"


Tämän taulun Tamminen sai kesällä 1897 pidetyssä Kotkan raittiuskokouksessa. Voi vai huvittuneena miettiä, mitä raittiusmiehemme toteaisi nykyajan anniskelulaivajonosta Aurajoen rantamilla.


Emanuelin vanhemmat olivat Kalannin pitäjänsuutari Johan Ekqvist ja hänen vaimonsa Anna Lisa. Serafia Salinin isä oli taasen Sammatin Leikkilän kylän Mannin talon Portaan torppari Samuel Ståhl ja äiti Anna Lovisa Falk. Samuelin isä eli Serafian isoisä oli rakuuna, joka asui perheineen mm. Nummen Röhkölän kylän Kramin talon torpassa. Anna Lovisan isä oli torppari Mats Falk Karjalohjan Pyöliltä.

Emanuel Tammisella ja Serafia Salinilla oli ainakin kuusi lasta; Ilmari, Kauko Veikko, Tyyni Maria, Väinö Emanuel, Yrjö Toivo ja Lauri Emanuel. Kaksi ensin mainittua syntyi Lammilla, kolme seuraavaa Raisiossa ja kuopus Turun kaupungissa.

Vaikka sekä Emanuelin ja Serafian vanhemmat olivat hyvin vaatimatonta sukuperää, tuli heistä molemmista ns. kansankynttilöitä. Uuttera työ ja opiskelu olivat mahdollisuuksia päästä pois torpparin tai käsityöläisen perinteisestä elämänkaaresta. Tämä koski hyvin montaa selvittämääni opettajaa tai opettajatarta. He eivät olleet rikkaista säätyläis- tai porvariperheistä, vaan aivan tavallisista torppari- tai talollisissuvuista. Näille koululaitoksemme alkuaikojen puurtajille on syytä nostaa hattua, sillä he tekivät omalla esimerkillään suuren vaikutukseen kulloiseenkin kotikuntaansa.

Emanuel Tammisessa raittiusaate alkoi elää jo nuorena miehenä, sillä hänen isänsä kerrotaan olleen raittiin koko ikänsä "kolmannen vuosikymmenen alkupuolelta alkain". Tämä oli varmasti melko harvinaista, sillä 1800-luvun alkupuoliskolla joka talo valmisti kotipolttoista. Emanuel kuului uskonnon puolelta renqvistiläisiin eli rukoilevaisiin. Hänen kirjojaan olivat mm. "Tapa ja esimerkki", "Katso itseäs" ja "Kuvauksia nykyajan elämästä".

Edellä mainittujen Lammin, Raision ja Karhulan lisäksi ehti Tamminen olla uransa alussa pari vuotta Kärkölän kansakoulun opettajana valmistuttuaan Jyväskylän seminaarista 1873.