analytics

Sukututkija löytää jotain kivaa

Inkoon rippikirja 1859-1865, Linkullan Anta

Sukututkija on siitä kummallinen olento, että hän voi huvikseen selata vanhoja rippikirjoja ilman mitään erityistä syytä. Tällä kertaa vuoron sai Digiarkistosta löytyvä Inkoon vuosien 1859-1865 nide. Sen sivulta 330 löytyy Linkullan kylän Antan talo, jonka lampuotina tuohon aikaan oli Karjaalla 1826 syntynyt Abel Henriksson.

Abelin vaimo oli Suomusjärveltä kotoisin ollut Gustava Ulriksdotter. Hänen siskonsa Ulrika oli tullut Gustavan emännöimän talon piiaksi huolehtiakseen mm. perheen neljästä lapsesta. Gustava oli ollut Pusulan Hyönölän Köpelin talon piikana mennessään naimisiin silloin Kaukelan Sokolan vuokraajana olleen Abelin kanssa. Sulhanen oli syntynyt Pusulan Kärkölän Ollalla.


Gustavan ja Ulrikan vanhemmat olivat Suomusjärven Lahnajärven kylän Sipilän isäntä Ulrik Eriksson ja vaimonsa Greta Johansdotter. Gustava syntyi kesällä 1829 ja em. Ulrikan lisäksi hänen sisaruksiaan olivat ainakin Maria Kristina sekä Sipilän seuraava isäntä Erik Johan Ulriksson.

Mielenkiintoisia sukukytköksiä omiin, kaukaisiin sukulaisiini löytyy Greta Johansdotterin kautta, sillä hänen isänäitinsä äiti oli Elsa Brenner. Elsa kuului Helsingin Kulosaaren Brenner -sukuun, jota ei pidä sekoittaan Pohjanmaalla vaikuttaneeseen samannimiseen sukuun.

Kun Gustavan isä Ulrik kuoli huhtikuussa 1833, meni Greta Johansdotter naimisiin Laidikkeen kylän Jusalassa syntyneen Elias Anderssonin kanssa. Tämä äiti oli Helena Sylvander, jonka isä Gabriel oli Elias Lönnrotin isoisän, Matti Lönnrotin veli.

Näin Inkoon rippikirjan yksi rivi avaa eteemme hetkessä laajenevan sukuverkoston, johon kuuluu paitsi suomusjärveläisiä talollisia, niin myös ikivanhoja säätyläissukuja. On kiinnostavaa pohtia, tiesikö Gustava itse hänen erään esi-isänsä toimineen Espoon kappalaisena 1600-luvulla tai äidin toisen aviomiehen olevan 1850-luvulla kansallissankariksi nousseen Eliaksen sukulaisen?

Joka tapauksessa sukututkija voi iloita löydöstään, vaikka saman rippikirjan sivun nähnyt ensikertalainen ei huomaisi Gustava Ulrikintyttäressä mitään erikoisesti mainittavaa......

5 kommenttia:


  1. Sukututkijan ihmeellinen maailma, jess!!

    VastaaPoista
  2. Ihan samanlaista kivaa en ole löytänyt, mutta muutaman kerran olen ilahtunut aika lailla, kun jotain sukulinjaa tutkiessa olen tajunnut vaikkapa, että samalta rippikirjan sivulta löytyy enemmänkin sukulaisia. Esimerkiksi eräässä talossa isäntäväki oli isoiso... jne. vanhempiani, kuten myös samalle sivulle merkitty ruotusotilas vaimoineen. Suvut yhdistyivät sitten pari-kolme sukupolvea myöhemmin. Tulee jännä tunne kun tajuaa että hei, nämä ihmisethän tunsivat toisensa ja saivat seurata toistensa elämää.

    Samoja kyliä ja taloja tunnun kertaavan koko ajan, kun yritän syventää tietojani.

    VastaaPoista
  3. Hienoa, kun asian osaa! Muuten, oletko koskaan törmännyt ranskalaisperäiseen Gangeur-sukuun?

    VastaaPoista
  4. Enpä ole moista nimeä nähnyt. Millä aikajaksolla liikutaan?

    VastaaPoista
  5. kiitos, oli mukava lukea tuttujen paikkojen menneisyydestä.

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus