Eräs Rosendal

Mauno Rosendal oli suomalainen kansanedustaja, joka tuli tunnetuksi myös herännäisjohtajana, poliitikkona ja opettajana. Ankarana sortokauden vastustajana hänet karkotettiin Suomesta vuonna 1903. Palattuaan takaisin hän edusti Oulun kaupunkia vuosien 1905-1906 valtiopäivillä ja lopulta 1908 hänet valittiin vaaleilla 1908 eduskuntaamme nuorsuomalaisten listoilta.

Maunon vanhemmat olivat Tampereen koulun rehtori ja myöhempi valtiopäivämies Adolf Fredrik Rosendal ja vaimonsa Eva Matilda Holmberg. Hän oli syntynyt ja kastettu Hämeenkyrön Tuokkolassa, mutta syystä tai toisesta perheen muut lapsettiin kastettiin Turun kaupungissa. Heitä olivat ikäjärjestyksessä ainakin Werner, Minna Maria ja Nils Gustaf. Viimeksi mainitusta pääsemmekin sitten Auranmaalle eli Kosken Tl kappeliseurakunnan Vähä-Sorvaston Sulkalammen torppaan.

Nils Gustaf Rosendal nimittäin muutti Hämeenkyröstä Iso-Sorvaston Alimattilan verotaloon 1884, mutta jo seuraavana vuonna hänen tilalleen tuli Magnus Grönfors Orivedeltä ja Nils Gustafin muuttaessa Sulkalammelle. Hän avioitui somerolaisen Helena Sofia Tammisen kanssa, joka mainitaan entisenä emännöitsijänä hänen asuessaan irtolaisena jossain päivä Vähä-Sorvastoa. Nils Gustafilla ja Helena Sofialla oli kaksi lasta, Väinö Johannes ja Otto Fredrik. Jälkimmäinen on rippikirjoissa merkitty syntyneeksi Koskella, mutta Väinön Suonijoella. Tätä nimeä käytettiin nykyisestä Suonenjoesta, mutta ainakin tämän kirjoittajalle on lapsen todellinen syntymäpaikka jäänyt arvoitukseksi.

Lähtiessään Ali-Mattilasta Sulkalammelle onnistui Nils Gustaf jollain tapaa sotkemaan raha-asiansa. Ainakin Marttilan emäpitäjän tarmokas nimismies Edvard Sjöman joutui yhdessä Magnus Grönforsin kanssa kuuluttamaan lokakuussa 1886 sanomalehdissä Tarvasjoen Juvan kartanossa pidettävää velkojien kokousta. Sen aiheena oli Rosendalin konkurssi ja käsiteltiksi tuli neljä eri asiaa. Ensinnäkin tarkoituksena oli selvittää, aloitetaanko Rosendalia vastaan oikeudenkäyntiä kaupan purkamiseksi koskoen Sulkalammen palstatilaa ja siitä maksettua takaussummaa. Toisekseen kokouksen piti pohtia, miten kyseistä tilaa tultaisiin hoitamaan riita-aikana. Kolmanneksi täytyi miettiä, kuinka syksyn kaurasato muutettaisiin rahaksi. Sulkalammen torpalla ei nimittäin ollut omaa riihtä. Lopuksi kokous määräisi vielä toimitusmiesten palkat.


Luultavasti tilanne saatiin selvitettyä tavalla tai toisella, sillä Nils Gustaf Rosendal asui torpassaan maanviljelyä harjoittaen aina vuoteen 1893 saakka. Tuolloin he muuttivat kerrassaan kauas, aina Kiteen ja Sortavalan maalaiskunnan välissä sijainneeseen Ruskealan pitäjään. Vaikka Nils Gustafin isä ja veli olivat vuorollaan valtiopäivämiehiä, joutui hän itse tyytymään hyvin paljon vaatimattomampaan elämään. Tullessaan Ruskealaan on Rosendal merkitty loiseksi eli tilattomaksi, toisten nurkissa asuvaksi henkilöksi. Kohta hän onnistui löytämään itselleen Kaalamon kylän talon numero neljä, jonka lampuotina Rosendal sitten oli hetken aikaa. Myös lapsia ilmestyi lisää, sillä Kaalamossa syntyi tytär Elli Sofia (k. lapsena). Koskella syntynyt Väinö Johannes oli kuollut, mutta vuonna 1892 syntynyt poika sai samat nimet. Lisäksi Rosendalien perhe kasvoi poika Otto Fredrikillä.