Pusulan Suomelan kylän Mikkolan muonatorpparina oli 1820-luvulla Henrik Ekholm, joka oli syntynyt Mikkolassa vuonna 1789. Hänen vanhempansa olivat talon tuolloinen isäntä Anders Johansson ja vaimonsa Greta Johansdotter. Vaimokseen sukunimen Ekholm valinnut Henrik otti huhtikuussa 1822 Maria Johansdotterin Suomelan Pietilästä. Tuossa vaiheessa Henrik itse työskenteli muurarinkisällinä Helsingin kaupungissa.
Henrik ja Maria asettuivat siis Suomelan Mikkolan talon torppaan, jossa heille ilmaantui vuoteen 1840 mennessä ainakin kuusi lasta. Lisäksi perheeseen kuului äiti Marian avioton poika Henrik Johan, joka oli syntynyt jo 1818 Pietilän Kytölän torpassa. Marian isä Johan Johansson oli sitten Kytölän torppari.
Henrik Ekholm teki muonatorpparin työn lisäksi myös muurarin hommia, sillä lastensa kasteen yhteydessä häntä nimitetään muurarioppilaaksi - olkoonkin, että miehellä oli ikää tuossa vaiheessa reilusti yli 40 vuotta.
Torpparin lasten elämä saattoi monesti olla karua. Mitään perintöä oli useassa lapsen perheessä turha odottaa ja työpaikatkin saattoivat olla kiven takana. Perheen vanhin poika saattoi hyvällä tuurilla jatkaa kotitorppansa pitoa, mutta muiden sisarusten oli etsittävä elantonsa lähinnä renkeinä ja piikoina. Miehillä saattoi tulla kyseeseen myös heittäytyminen asepalvelukseen.
Ekholmien lapsista yksi oli tytär Anna Lovisa, jonka tapaamme naapuripitäjä Vihdistä 1860-luvun alussa. Hän on tuolloin piikana nykyisen Nummelan keskustaajamassa sijainneessa, Ridalin talon mailla olleessa kestikievarissa. Sen rakennutti maakauppias Johan Linden, joka omisti Ridalin. Myöhemmin kestikievarin viereen kohosi Lindenin myötävaikutuksella Hanko-Hyvinkää-rautatien Nummelan asema.
Huhtikuun 24. päivänä 1863 Anna Lovisa Ekholm päätti syystä tai toisesta ottaa muuttokirjan takaisin Pusulaan. Tämä kädessä hän kiiruhti kirkkoherran luo, jossa asiat äkisti mutkistuivat. Piika Ekholmia ei muitta mutkitta hyväksytty takaisin syntymäpitäjäänsä, sillä muuttoaie otettiin käsittelyyn julkisessa kirkonkokouksessa toukokuun kolmantena päivänä. Kappalainen Appelbergin johtaessa puhetta, keskustelivat asiasta isännät Fredrik Mölkkäri, Henrik Johan Uus-Seppä, Jakob Johan Forström Mattila ja samassa kokouksessa erostaan ilmoittanut viljamakasiinin kirjanpitäjä Adolf Amnell.
Heidän julkilausumansa kirjattiin meille jälkipolville tiedoksi pöytäkirjan kohtaan seitsemän;
"Seurakunnan jäsenet, sitä kysyttyä, kielsivät peräti seurakuntaan pääsemistä piialta Anna Lovisa Ekholmilta, joka sanottiin olevan täällä pahassa huudossa. Anna Lovisa Ekholm, joka oli aikonut tänne muuttaa ja siinä tarkoituksessa oli muuttotodistuksensa jättänyt sisälle, oli tämän atestinsa, joka seurakunnan kuulten luettiin, saapa takaisin ja käskettiin viipymätä palajamaan Wihtiin jälleen, josta hän tullut on."
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti