Tuhopoltto Lassin talossa

Sammatin Kaukolan kylän Lassin talon isäntänä oli 1860-luvun alkupuolelta lähtien Elias Lietzen, Lohjan Talpelassa vuonna 1823 syntynyt rusthollarin poika. Hänen vaimonsa Clara Christina Cavonius oli kotoisin Nummen Oittilan kylän Paakkalan rusthollista, missä hän oli syntynyt 1839. Eliaksen ja Claran perheessä oli kahdeksan lasta, joista osa kuoli hyvin pienenä.

Eliaksen jälkeen Lassin isännäksi tuli vuonna 1871 syntynyt Kaarlo Eljas, joka oli naimisissa Suomusjärven Koorlan Sepän talosta kotoisin olleen Ida Niemen kanssa. Kaarlon sisaruksista voisi erikseen mainita taidemaalari Kustaa Adolf Lietsalon, jonka vaiheista voit lukea vaikka täältä.

Isä Eliaksen aikaan Lassilassa koettiin eräs hyvin ikävä tapaus. Elokuun 27. päivänä iltana 1896 kello yhdeksän aikaa illalla joku sytytti talon riihirakennuksien luona olleen ladon nurkan. Tuli levisi suurella vauhdilla kahteen riiheen ja neljään latoon, polttaen ne täydellisesti.

Ladoissa oli ollut kolmen vuoden oljet ja karjan rehua, kun taas niiden katoksien alla oli säilytetty hevosten ajokaluja, kuten rattaita. Nämä kaikki tuhoutuivat rajussa palossa, jota ei voitu mitenkään hillitä.

Vaikka naapuritalosta riennettiin apuun, ei mainituista rakennuksista saatu talteen mitään. Onni onnettomuudessa oli se, että tuuli oli lännen puolella. Näin ulkorakennusten pohjoispuolella ollut asuinrakennus säästyi tulen raivolta.

Riihet oli Elias Lietzen kaukonäköisesti vakuuttanut seurakunnan ja Karjalohjan yhteisessä palovakuutuksessa 1600 markasta. Se ei riittänyt peittämään palosta aiheutuneita vahinkoja, joiden laskettiin nousevan lähes 10000 markkaan.

Kaukolan Lassin talossa oli tehty jo 1889 murhapolton yritys, joka tuhosi vesimyllyn ja niittyladon. Vaikka tapaus vietiin luonnollisesti kärjäjille, ei syyllistä saatu koskaan selville. Eräs perhe vangittiin epäluulon alaisina, mutta todisteiden puuttuessa heidät jouduttiin vapauttamaan. Lassin talon riihet ja ladot polttaneesta tihutyöstä käynnistettiin poliisitutkinta. Lietzenien perheen kerrottiin pelkäävän henkensä puolesta, mikäli palon aloittanutta rikollista ei saada kiinni.

Valokuva : Suomen maatilat, I osa