Vainajan taskuista löytyi kirje, joka oli leimattu Toijalan asemalla. Muutoin tästä paperilappusesta ei ollut hyötyä tutkinnalle. Edelleen taskuista löytyi lääkeresepti, joka oli annettu nimelle Heiki Siivonen. Merkintöjen mukaan sillä oli ostettu lääkkeitä elokuun kahdeksantena päivänä Fiskarsin tehtaan apteekista.Rahaa miehellä oli ollut mukanaan 25 markkaa ja 95 penniä. Muuta omaisuutta oli hopeinen ankkurikello, kaksi veistä ja pieni pullo jotain lääkeainetta. Näiden lisäksi löydettiin muutaman kymmenen metrin päässä ruumista lojunut kankainen pussi. Sen kätköistä löytyi ruokatavaroita, liinavaatteita, tupakkaa ja voirasia.
Poliisi sai lopulta tietoonsa, että tuolloin tekeillä ollut Turku-Karjaa -rautatietä oli ollut ahkeroimassa eräs Heikki Siivonen. Näin ollen voitiin todeta vainajan todellakin olleen kyseisen rautatietyöläisen.
Heikki oli viettänyt irtolaiselämää, mutta Akaan haudattujen luettelon mukaan hän olisi ollut kirjoilla Kurisjärven kylän Vanhakartanolla. Kuollessaan 43 vuoden ikäinen Heikki Tuomaanpoika Siivonen sai viimeisen leposijansa Pohjan pitän kirkkomaalta.
Hän oli ollut naimisissa Amanda Maria Juhontyttären kanssa, joka vihkimisen aikaan 1879 oli piikana Tiuran rusthollissa. Lapsia heille syntyi neljä, joista esikoisena kastettiin Olga Maria joulukuussa 1880. Paria vuotta myöhemmin Kurvolan talon muonatorpparin renki Heikki ja Amanda saivat Otto Henrikin ja 1884 syntyi Juho Heikki. Kuopuksena kastettiin Kalle Jalmari Pohjanmaan Kälviällä, vaikka kaste on merkitty Akaankin kirjoihin. Tämä pienokainen menehtyi jo kolmen kuukauden ikäisenä. Etunimistä päätellen on myös Otto Henrik kuollut vauvaiässä. Amanda Maria Juhontyttären tai hänen lastensa myöhemmistä vaiheista en ole merkinnyt tietoja muistiin.
Rantarata Turusta Helsinkiin tehtiin kahdessa osassa. Keisarillisella määräyksellä 18. päivä tammikuuta 1895 Turusta Karjaalle kulkeva osuus rakennettiin silloisen Salon kauppalan keskustan kautta. Varsinainen työ aloitettiin maaliskuussa 1896 ja seuraavana vuonna valmistui Suomen ensimmäinen rautatietunneli Pohjankuruun, ikivanhalle satamapaikalle. Tämän jo käytöstä poistetun tunnelin pituus oli 156 metriä. Yleiselle liikenteelle rata avattiin marraskuun ensimmäisenä 1899. Vuoden 1897 valtiopäivät päättivät Karjaalta Helsinkiin vievästä osuudesta ja se valmistui lopullisesti syyskuun ensimmäisenä 1903.
Rantaradan pätkä, mitä Heikki Siivonenkin saattoi olla tekemässä, purettiin Karjaan ja Pohjankurun väliltä 1990-luvulla. Oheisessa kuvassa on vanhaa radanpohjaa mainitulta osuudelta Turkuun päin katsottuna. Vasemmalla puolella kuvanottajasta on ollut Gammelbyn kylä, josta kirjoittelin noin vuosi sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti