Karl Konstantin oli kaksi kertaa naimisissa ja ensimmäisestä aviosta Kemin kirkkoherran tyttären, Maria Helena Castrenin kanssa syntyi Limingan pitäjässä August Hildenin isä Erik Niklas. August Hilden taasen näki päivänvalon ensi kerran Temmeksen kappeliseurakunnan Pyhäjoella heinäkuussa 1834.Erik Niklas Hilden oli pappina Uudessakaarlepyyssä ja Lappajärvellä sekä Temmeksen kappalaisena. Akaan kirkkoherra hänestä tuli 1845 ja rovastin arvo hänelle annettiin 1854. Vuosina 1860-74 Hilden oli lisäksi vt. lääninrovastina. Hän kuoli Akaassa 1882.
Augustin äiti oli Erikin ensimmäinen vaimo Maria Antoinette Lilius. Tämän kuoltua meni hän naimisiin tämän sisaren, Karoliina Elisabet Liliuksen kanssa. Myös Liliukset olivat tunnettua pappissukua, jonka katsotaan polveutuvan Längelmäen kirkkoherrasta, Henrik Raineniuksesta, joka eli 1600-luvun lopulla.
August Hilden tuli Marttilaan 1876 ja viihtyi seurakunnassaan kunnioitettuna ja arvostettuna sielunpaimenena. Hänen vaimonsa oli tullijohtaja Olof Henric Holmbergin ja Josepha Gustava Federleyn tytär Hilda Aleksandra, joka oli syntynyt Helsingissä toukokuussa 1836.
Hilda Aleksandra Hilden menehtyi pitkälliseen sairauteen syyskuun viimeisenä päivänä 1907. Ehkä rakkaan vaimon kuolema verotti iäkkään kirkkoherran voimia, sillä August Hilden kuoli työnsä ääressä sydänkohtaukseen seuraavan vuoden syksyllä. Lokakuun viimeisenä päivänä samana vuonna pidetyistä hautajaisista muodostui yksi suurimmista surujuhlista mitä Marttilan pitäjässä oli koskaan koettu.
Kristillinen Kotimaa -lehti kuvaili päivän kulkua suurin piirtein seuraavasti;
Kun vainajaa lähdettiin kantamaan pois kodistaan, Marttilan Pappilasta, puhui ensin ruumispaarien ääressä pastori Räsänen Pöytyältä. Kodista kirkkoon arkun kantoivat vainajan poika, filosofian maisteri Arvid Hilden, vainajan veljet sekä seurakunnan neljä kappalaista. Surusaattoa oli seuraamassa yli 5oo pitäjäläistä ja heistä kirkko tulikin täpötäyteen.
Siunaus tapahtui kirkossa, jossa ruumissaarnan piti vainajan lähin apulainen, pastori Juho Heininen. Heininen muisteli lämmöllä Hildenin 33 -vuotista elämäntyötä Marttilan seurakunnassa. Alttaripalveluksen tilaisuudessa pitivät yhdessä em. neljä kappalaista. Varsinainen ruumiinsiunauksen toimitti pastori Heininen. Kun seurakunnan kappalaiset olivat lukeneet kukin itse valitsemansa kohdan raamatusta vainajan muistolle, lähtivät emäseurakunnan kirkkoneuvoston jäsenet kantamaan Hildeniä kohti viimeistä leposijaa.
Kun hauta oli luotu umpeen, alkoi seppeleiden lasku. Ensin haudalle tuotiin Marttilan kirkkoneuvoston ja Marttilan sekä Kosken seurakuntalaisten kukkalaitteet. Karinaisten seurakuntalaisten puolesta ilmoitettiin, että seppeleen sijaan he olivat perustaneet pikkukoulurahaston, joka kantaa vainajan nimeä.Perniön rovastikunnan puolesta seppeleen toi rovasti Troberg, joka samalla lausui muutaman sanan vainajan suhteesta virkaveljiinsä. Nahkuri Rinne laski seppeleen Marttilan, Kosken, Euran ja Karinaisten seurakuntain ensimmäisten kansakoulujohtokuntain puolesta, joissa kaikissa Hilden oli ollut ensimmäisenä esimiehenä. Paikallisen Säästöpankin puolesta kukkalaitteen toi kamreeri Sjöman, joka kiitti vainajaa tämän yli 30 vuotta kestäneestä työstä pankin hyväksi. Tilaisuudessa lauloi tilapäinen "surukööri" kanttori Järvenpään johdolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti