Vuonna 1808 rihlakivääri oli huomattavasti tarkempi ase kuin tavallisempi jalkaväkiase muskettikivääri. Rihlakiväärin luoti kantoi myös kauemmaksi.
Vuonna 1810 suoritetuissa ampumakokeissa ranskalaisella sileäpiippuisella piilukkokiväärillä, jota tuohon aikaan pidettiin parhaimpiin kuuluvana, saatiin 200 laukauksella 1,8 metriä korkeaan ja 30 metriä leveään lautaseinään seuraavat tulokset:
Matka / osumia/200laukausta
75 m / 151 osumaa
150 m / 116 os.
225 m / 75 os.
300 m / 55 os.
Edellä oleva osoittaa, että tulta ei kannattanut avata suljettuun vihollisrivistöön kuin korkeintaan 100 - 150 metrin etäisyydeltä. Yksityiseen mieheen osuminen edellytti tietenkin paljon pienempää ampumaetäisyyttä, ehkäpä vain 50 metriä.
Kokeissa ammuttiin myös preussilaisella rihlakiväärillä. Sen tarkkuus oli ylivoimainen sileäpiippuiseen nähden, sillä sadalla laukauksella neljä kertaa pienempään maaliin (1,8 x 7,2 m) oli osumaprosentti huomattavasti parempi, mutta tulinopeus kuusi kertaa pienempi kuin sileäpiippuisella.
Matka / osumia/100laukausta
75 m / 100os.
150 m / 87os.
225 m / 72os.
300m / 53os.
Musketin patruuna oli valmiiksi pakattu pieneksi pötkyläksi, josta ennen latausta repäistiin pieni pala pois aukoksi sytytykselle. Patruuna työnnettiin aseen piipusta sisään ja tungettiin huolella perille saakka aseen "puhdistustangolla", rassilla. Ruuti oli ns. mustaaruutia, joka palaessaan jättää sakean valkean savun. Usein jo kolmen laukauksen jälkeen ampuvan joukon edessä oli niin sakea savu, etteivät osapuolet nähneet toisiaan.
Ns. Sprengtportenin tussari (kivääri) oli 1700-luvun lopun ase, jota Suomen Sodassa 1808 käyttivät ainakin jääkärit. Ase oli huomattavasti tarkempi kuin musketti ja ampui paljon pidemmälle. Asetta osattiin pelätä jo Venäjälläkin: venäläiset kertoivat pelkäävänsä eniten "sitä väkeä, joka kantaa kanuunoita selässään".
Kuva - Keis. Suomen Jääkeri-Rykmentti, Keis. Suomen Jalkaväin-Rykmentti vuonna 1826 : piirtänyt M. v. Wright, Kansalliskirjasto
Teksti - Kalervo Mäkinen, Tarvasjoen kotiseutumuseon näyttely "Suomen Sota" , kesä 2008
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
-
Hopeavero oli merkittävä verouudistus Suomessa ja Ruotsissa vuonna 1571. Sen taustalla olivat Ruotsin valtiopäivien päätös kerätä varoja nii...
-
Voudin- ja läänintilien asiakirjoista löytyy valtava määrä erilaisia kuitteja ja kirjeitä. Tässä esiteltävä on tallennettu Karjalan voutikun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti