Eräs testamenttiasia Jokioisilta

Tammelan tuomiokunnan syyskäräjillä 1899 käsiteltiin torpparinleski Wilhelmina Aatamintytär esille tuomaa testamenttia hänen miehensä, Aprahami Erikinpoika Perälän jälkeen. Aprahami l. Abraham oli kuollut edellisen vuoden joulukuussa ja pariskunnalla ei ollut yhteisiä lapsia. Abraham oli ollut jo aiemmin aviossa erään Eeva Antintyttären kanssa, mutta tämäkin avio oli lapseton.

Abraham oli mennyt naimisiin Eevan kanssa joulukuussa 1844. Tuolloin sulhanen oli Jokioisten Jänhijoen Kankon talossa renkinä, kun taas morsiamen isä oli kyseisen tilan lampuotina. Abraham oli itse syntynyt Matkun Rääpän torpparin, Erkki Juhonpojan ja vaimonsa Annastina Pietarintyttären vanhimpana lapsena loppusyksystä 1817. Hänen nuorempia sisaruksiaan olivat Juho Jaakko (s. 1867 - k. 1867), Matti (s. 1822) ja Maria (s. 1825).

Heistä Juho Jaakko meni naimisiin Maria Juhontyttären kanssa. Tästä avioliitosta olivat tyttäret Ulla Maria, naimisissa torppari Kalle Kustaa Mäkelän kanssa, Vilhelmina, naimisissa torppari Antti Isomäen kanssa, Agatha, naimisissa torppari Kustaa Suvikrouvin kanssa, Fredrika Karolina, naimisissa Juho Kustaa Kustaanpojan kanssa edellä mainitusta Suvikrouvin torpasta ja Anna Kaisa, joka eli leskenä vuonna 1899. Nuorimman tyttären, Hilma Lovisan puoliso oli Nuutajärven kartanon Suonkannon torppari Juho Juhonpoika.

Poikia olivat Nuutajärven Ilolan torppari Juho Vihtori ja hänen pikkuveljensä Oskari, joka oli Ilolan jyvämiehenä.

Erkin ja Annastinan poika Matti oli muuttanut 1837 Lohjalle. Hänen ja samoin kuin vuonna 1849 Alastarolle muuttaneen Marian myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

Abraham Erkinpoika teki vuonna 1872 keskinäisen testamentin Vilhelmina Aatamintyttären kanssa. Mainittu asiakirja on suomenkielinen edustaen kieliasultaan 1800-luvun loppupuolen Kanta-Hämeen murretta. Suomalainen Wirallinen Lehti painatti tämän lyhyen ja yksinkertaisen sopimuksen joulukuun 21. päivänä 1899.

"Mee allakirjoitetut Aprahami Erikinpoika perälä jänhiön kylästä Jokioisten kappelista ja waimo Wilhelmina Atamintytär olenmi tehneet seurawaisen wälikirjan että se irtain Tawara kuin meillä on niin se kuin jälkein jää niin saa kaikki nauttia sillä ehrolla kon kunnijallisesti hautaan laitta niin ettei sihen ole kummaltakan puoleta perillisten mittään sanottawa Jokioisten kappelissa Jänhiön kylässä se 30 päiwä Syyskuuta 1872 Aprahami Erikinpoika perälä Jänhijön kylästä waimo Wilhelmina Atamintytär"


Molemmat puolisot olivat allekirjoittaneet testamentin puumerkeillään, sillä torpparisuvuissa ei kirjoitustaito tuohon aikaan ollut mitenkään yleistä. Asia tuli joka tapauksessa selväksi ja käräjillä asia sai lainmukaisen jatkonsa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Vilhelminan tuli etsiä Aprahamin mahdollisia laillisia perijöitä kuulumattamalla testamentista kolmeen kertaan maamme virallisissa lehdissä. Jos kukaan ei yön ja yhden vuoden kuluessa tulisi vaatimaan lakiosaansa, olisi Vilhelmina ainoa perijä.

Perinnönjaon lopputulos ei ole tiedossani, mutta mahdollisia perijöitä olisi saattanut löytyä esimerkiksi Lohjan suunnalta, jonne Aprahamin veli oli muuttanut nuorena. Samoin olisi tarkasteltava Loimaan seutua, sillä sisko Maria oli kadonnut sinne.