Suurin osa kauppiasta tarjosi Pattijoelta ja Luodosta tuotua silakkaan kahdella ruplalla ja 30 kopeekalla per nelikko. Rukiita myytiin tynnyreittäin ja saman vuoden sadon hinta oli viisi tai neljä ruplaa ja 50 kopeekkaa. Voitakin oli kaupan ja sen ostajat tulivat markkinoille lähinnä Kemin sekä Tornion seutuvilta. Voileiviskän hinnaksi muodostui noin kolme ruplaa ja 20 kopeekkaa. Suolattu lohi maksoi kymmenisen kopeekkaa ja siika noin kuusi kopeekkaa naulalta. Yhdellä ruplalla sai kotiinsa raavasta lihaa leiviskän, mutta lampaanliha oli ruplan ja neljäkymmentä kopeekkaa.
Lehmät vaihtoivat omistaa keskimäärin 15 ruplan hintaan, kun taas työhevosista saattoi joutua maksamaan 50 ruplaa. Valikoimaa täydensivät villavaatteiden, sarkakankaiden, pumpulivaatteiden ja liinojen sekä mattojen myyjät.
Markkinat olivat pitäjien järjestyksen valvojille yleensä melkoisia murheenkryynejä, mutta vuonna 1859 Oulussa elettiin siivosti. Ainoastaan muutama vieras oli hukannut kukkaronsa, mutta näistäkin osa oli saanut omaisuutensa takaisin. Humalassa hortoili vain pieni osa väestä.
Markkinoiden ehdoton vetonaula oli "Hoijala" eli karuselli. Molempina päivinä laite oli täpötäynnä kaikenikäistä väkeä. Jälkeen päin kerrottiin muutamien "maanneen ja istuneen tiimoittain" väenpaljouden takia. Lystinpitäjien kuultiin huudahtelevan "viiden kopeekan edestä hoijakkaa!" Niinpä arveltiin karuselliherrojen pitäneen huolen markkinoiden parhaasta tarjonnasta.Sana karuselli tulee italiankielisestä sanasta Carosello. Laite on vähitellen kehittynyt lähi-idän alueella jo 1100-luvulla harrastetusta hevosurheilumuodosta. Ranskan nämä pelit olivat erittäin suosittuja renessanssiaikaan ratsastajien yrittäessä kerätä miekkaansa riippumaan laitettuja renkaita. Joskus 1600-luvun loppupuolella pelistä kehitettiin mekaaninen versio, jossa pyörivälle alustalle oli kiinnitetty puuhevosia. Samoihin aikoihin huomattiin, että tämä uusi keksintö sopii myös tavallisen rahvaan huveihin.
Niinpä ympäri Eurooppaa alkoi oikea karuselliboomi, joka huipentui 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa. Markkinoilla ja huvipuistoissa karuselli oli ehdoton ykköslaite. Pikantti yksityiskohta on se, että englantilainen karuselli pyöri aina myötäpäivään muunmaalaisten kulkiessa vastakkaiseen suuntaan. Englantinen herrasmies ei nimittäin olisi missään tapauksessa suostunut nousemaan hevosen selkään sen oikealta puolelta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti