Loppuvuodesta 1907 uutisoitiin Suomessa seuraavasta, jokseenkin hämmentävästä tapahtumasta Yhdysvalloissa;
Etelä-Carolinassa hakee eräs suuttunut aviomies oikeuden kautta avioeroa "paremmasta" puoliskostaan. Todistuskappaleena hän tuo mukanaaan oikeuteen Edisonin fonografin avulla säilyttämänsä haukkumasaarnan, jonka vaimo vihapäissään oli hänelle pitänyt.
Fonografia veivattiin ja vaikutus oli tavaton. Saarnan kuullessaan sekä tuomari että yleisö pakenivast ulos oikeussalista, pöytäkirjuri pyörtyi ja eräs läsnäoleva oikeudenpalvelija, joka oli aikeessa viikon päästä viettää häitä, teki kauhistuksissaan vakavan itsemurhayrityksen.
Tarina ei valitettavasti kerro oikeudenkäynnin lopputulosta, mutta melko varmasti mies sai haluamansa eron.
Suomessa avioerokäsitettä ei oikeastaan tunnettu ennen 1800-luvun puoliväliä. Edes käsite "perhe" ei ollut vielä tuolloin käytössä, sillä se vakiintui vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Siihen asti mies, nainen ja lapset olivat huonekunta, talo, ruokakunta, jonka päämies oli talon isäntä.
Avioeroon liittyy muutamia vuosilukuja, joista ensimmäinen on 1100. Tuolloin kristinuskon mukana tuli käyttöön avioerokielto. Vasta 1571 uusi kirkkojärjestys mahdollisti eron, jos liiton "pyhyyttä oli loukattu". Vuoden 1734 asetus antoi sitten tuomiovallan asiassa alioikeuksille ja vihdoin 1879 avioeroja alettiin tilastoimaan kunnolla. Arkaaisessa yhteiskunnassa erot olivat hyvin harvinaisia, mutta kaupungistumisen sekä teollistumisen myötä niitä alkoi tulla yhä enemmän.
Kuva kirjasta "Talking machines & records. A handbook for all who use them. Illustrated with examples of different types of instruments, with full instructions for making a simple phonograph, and the production of "blanks" and records" - Selimo Romeo Bottone, 1904
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti