Alkusyksystä 1896 piti ruoveteläinen Kaarle Saarilahti kirkkokonsertin Hämeenlinnan kaupungin kirkossa. Tämä vasta 17 -vuotias nuorukainen oli syntynyt 15.1.1879 talollinen Epra Antinpojan ja Henrika Juhantyttären perheeseen sen kuopuksena. Häntä ennen olivat syntyneet Juha Oskari, Vihtori, Miina, Santra ja Akseli. Kaarlen ristimäniminä olivat Kalle Henrikki, kun taas rippikirjassa nimet ovat muodossa Kalle Heikki. Kummeikseen poika oli saanut Herman Järvisen ja Retriikan.Mikään aivan aloitteleva soittaja Saarilahti ei ollut, sillä em. konsertissa häntä oli nykytermein sanottuna sponsoroimassa itse Oskar Merikanto. Tämä oli Kaarlea reilut 10 vuotta vanhempi. Konsertin lippujen hinta oli markan kappaleelta, mutta lapset ja työväki pääsivät sisälle puoleen hintaan.
Neljä vuotta myöhemmin oli Kaarle Saarilahti Saksan Dresdenissä opiskelemassa urkujensoittoa. Hän antoi siellä ensimmäisen konserttinsa sunnuntaina 25.3.1900. Itseasiassa kyse oli kaikkien aikojen ensimmäisestä suomalaisen taiteilijan ulkomailla pitämästä urkukonsertista. Mikäli on uskominen paikallisen Dresdner Anzeiger -sanomalehden toimittajaa, oli tämä esiintyminen myös menestyksekäs. Lehti kirjoitti tapahtumasta seuraavaa;
"Herra Karl Saarilahti, joka vuosi takaperin pääsi kuninkaallisesta konservatoriosta palkintotodistuksella urkusoitossa ja siitä huolimatta on jatkanut sekä praktillisia että teoreettisia opintojaan erinomaisen urkumestarin herra kanttori Fährmannin johdolla, antoi sunnuntai-iltana Johannes-kirkossa seurakunnan sairasapukassan hyväksi urkukonsertin, jossa oli runsaasti yleisöä.
Jos kohta täydellinen mestaruus saavutetaan vasta monen vuoden harjoituksella, voi jo nyt herra Saarilahtea pitää valmiina taiteilijana urkujensoitossa, varsinkin mitä teknilliseen puoleen asiassa tulee. Ohjelman ensi numerossa, Passacaglia ja fuga Sebastian Bachilta, tuli hänen etevyytensä fugan esittämisessä kuuluviin, ja varsinkin teemojen selvyys, älykäs registreeraus ja tyyneys esityksessä tekivät hyvän vaikutuksen. Samat ansiot tulivat esille Bachin sonaatin toisessa ja kolmannessa osassa.
Uudenaikaisena esityskappaleena seurasi, suurenmoisesti registreerattuna, Fischerin miellyttävä Adagio B-duurissa. Nykyaikaisista koraalimuodostuksista ja koraalifuugista esitti herra Saarilahti opettajansa Hans Fährmannin toisesta sonaatista kolmannen osan, jossa korkeintaan säestys Cantus firmus'elle tenorissa olisi voinut olla heikompi. Teknillisenä loistonumerona soitti Saarilahti kolme hyvin vaikeata variatsioonia As-duurissa Thicleltä. Tässä piti ehdottomasti tuota erinomaisesta tekniikkiä ihmetellä, vaikka kappale itsessään vähemmän soveltuu kirkossa esitettäväksi."
Toinen paikallislehti, Dresdner Nachrichten, totesi;
"Sunnuntai-iltana antoi herra Karl Saarilahti, yksi Hans Fährmannin lahjakkaimmista oppilaista, ennen palaamistaan kotimaahansa Suomeen konsertin Johanneskirkossa seurakunnan sairasapukassan hyväksi. Sekä klassillisten urkuteosten (Bach) tulkitsemisessa että nykyaikaisten urkusävellysten "(Fischer, Fährmann ja Thiele) esittämisessä osoittautui herra Saarilahti eteväksi taiteessaan. Hänen tekniikkansa on jo virtuoosimaiseksi kehittynyt, maku selvennyt ja esitys todistaa intelligenssiä ja korkeampaa käsitystä."
Seuraavien vuosien aikana Saarilahti hämmästytti taidoillaan kotimaansa kuulijoita ja hänen konserttejaan kehuttiin lähes poikkeuksetta maamme lehdistössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti