Svebilius -sukuisia

Erään suositun teorian mukaan oli Svebiliusten Suomen-haaran juuret Gotlannissa. Siellä oli asunut visbyläinen kauppias Per Andersson, k. 1655, jonka puoliso Lisbet Andersdotter, 1625-1692, avioitui uudelleen 1665 käräjänotaari Lars Göran Svebiliuksen (1621-1679), piispa Svebiliuksen veljen kanssa. Lars ei saanut lapsia vaimonsa kanssa, mutta hän adoptoi Lisbetin tyttölapsen (tai lapset) Lisbetin ensimmäisestä liitosta. Ottotytär (etunimi ei ole jäänyt jälkipolvien tietoon) ....Persdotter otti käyttöönsä isäpuolensa sukunimen Svebilius ja meni naimisiin visbyläisen tullikirjurin Petter Pettersson Oxen kanssa. Heillä oli poika Petter Oxendahl, joka oli suutari Kokkolassa.

Näin olisi Petterin poika, pappismies Petter Oxendahl (nuor.) lähes 90 v. myöhemmin (1743), voinut aikuisiällä vaihtaa nimensä Svebiliukseksi isänäitinsä isäpuolen mukaan. Nimi Svebilius ei välttämättä sano suomalaiselle juuri mitään, mutta ruotsalaisen korvissa se on melkein yhtä kaikuva nimi kun esim. Mikael Agricola täällä; Olof Swebilius (1624-1700) oli näet eräs Ruotsin nimekkäimpiä Upsalan arkkipiispoja. Upsalan piispa oli 1800-luvun alkuun asti myös Suomen arkkipiispa. Nimen on siis täytynyt olla suomalaiselle pappismiehelle arvokas ja sen käyttö näppärä keino korostaa sukulaisuutta entiseen arkkipiispaan. Juuri siinä piileekin tämän hämmästyttävän teorian vahvuus: Svebilius-nimen ottaminen käyttöön ilman oikeutusta olisi vähintäänkin herättänyt ammattiveljesten hilpeän huomion ja mahdollisesti Ruotsin suvun vihan. Olihan piispa Swebilius kuollutkin vasta muutama vuosikymmen aikaisemmin. Teorian huono puoli on siihen sisältyvä outo suvun siirtyminen Visbystä Kokkolaan.

Koska teorialle ei myöskään esitetä minkäänlaisia lähdetietoja, kirjataan tässä suvun kantaisäksi se vanhin perheenjäsen, joka melko todistettavasti kuului Suomen Svebilius-perheeseen: suutarimestari Petter Oxendahl (vanh.). Hän avioitui 19.9.1714 Tukholmassa Marian srk:ssa Sofian (Persdotter Öhmanin?) kanssa. Petter ja Sofia olivat ehkä avioliiton solmimisen aikaan pakolaisina Ruotsissa, sillä 1713 oli Suomessa alkanut isovihan aikainen venäläismiehitys. Perhe asui henkirjan mukaan vuosina 1724-47 Kokkolan 13. korttelissa. Petter Oxendahl haudattiin 10.9.1745 Kokkolassa. Sofia oli kuollut jo aikaisemmin, n. 1742. Kokkolan rippikirjan mukaan vuosilta 1736-41 oli Petter Oxendahl syntynyt 1686 ja Sofia 1682. Heillä oli lapset:

1. Petter Oxendahl, mainittu rippikirjassa 1733.
2. Elisabet Oxendahl, mainittu rippikirjassa 1736-41, asui silloin Tukholmassa.
3. Sofia Oxendahl, 1722 - n. 1742 (rippikirja 1736-41)
4. Maria Oxendahl, s. 1722, k. 4 kk vanhana.

===

II. Petter (Peer, Petrus) Oxendahl (nuor.) syntyi Tukholmassa lokakuussa 1715. Hän opiskeli Vaasan koulussa 1732, tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1735 ja Turussa 1743 sekä fil. maisteriksi Turussa 1745. Pappisvihkimyksen hän 12.2.1746. Sitä ennen, 1743, hän oli ottanut käyttöönsä nimen Svebilius (Swebilius).

Petterin puoliso noin vuodesta 1747 oli Maria Margareta Mörner, 13.12.1725- 5.6.1809. Maria oli mahdollisesti Ahvenanmaan Sundin Träsk-rälssitilalla asuneen kapteeni (myös "välborne jägmästaren") Hans Mörnerin, k. 1728, tytär.

Petter sai viran Raahen pedagogiossa ja Turun piispan suosituksesta heti sen jälkeen 1747 Kuusamon seurakunnan vt. kirkkoherrana, kun silloinen viranhoitaja Jakob Chydenius, kuuluisan valtiopäivämiehen ja taloudellisen liberalismin esitaisteilijan, Antti Chydeniuksen isä, siirtyi Kokkolan kirkkoherraksi. Lapin suomalainen papisto nosti kuitenkin metakan ja väitti, ettei Svebilius osannut kunnolla suomea. Heidän edustajanaan Kemin rovasti Isak Ervast tuli kuulustelemaan Svebiliusta ja hänen lausuntonsa oli niin murskaava, ettei tuomiokapituli yksinkertaisesti uskaltanut antaa Svebiliukselle virkaa supisuomalaisesta seurakunnasta. Uutta kirkkoherraa ei kuitenkaan nimitetty ennen kuin vasta v. 1748, johon asti Petter oli vt. pappina Kuusamossa.

Vuonna 1749 Petter oli toimessa Porin koulussa ja rehtorina siellä vuodesta 1755 alkaen. Petter oli Ahvenanmaan Föglön seurakunnan kirkkoherra 20.11.1759 lähtien, aina kuolemaansa asti 21.12.1765. Kuolinmerkinnän mukaan hän oli silloin 53 v. 3 kk. ja 6 pv. ikäinen. Maria eli leskenä vielä pitkän rupeaman, 5.6.1809 asti. Heillä oli lapset:

1.Sofia Maria Svebilius, 11.1.1748 Kuusamo - 1794 Föglö, pso. Gustaf Allenius, Föglön seuraava kirkkoherra.
2.Agata Lovisa, s. 21.9.1750 Pori.
3.Ernestina Charlotta, s. 24.12.1754 Pori.
4.Fredric Vilhelm, s. 18.2.1759 Pori.
5.Elisabet Friederica (kaksonen), s. 28.4.1760 Turku.
6.Emerentia Amalia (kaksonen), s. 28.4.1760 Turku.
7.Ulrica Albertina, s. 13.4.1763 Föglö.
8.Otto Evald, 16.10.1765 - 18.2.1765 Föglö.

Kiitos RR!