Suomen maatilat I osa , 1931 |
Suomen maatilat I osa kertoo;
Kun isäntä (Paavo Juvakoski) 1930 kuoli, siirtyi tila perikunnalle. Pinta-ala 181,55 ha; siitä puutarhaa 0,5, peltoa 49, viljeltyä laidunta 6 ja metsämaata 126,05 ha. Pellot vaihtelevia savi- ja hiekkaperäisiä multamaita. Niistä salaojitettu 16 ha. Rakennukset sijoitettu viljelysten keskustaan. Uusmaalaista talonpoikaistyyliä oleva päärakennus on 40 v. vanha. Sen ohella on toinen asuinrakennus, alitupa, jonka ikä on ainakin 100 v. Ajanmukaisessa navetassa ja tallissa on automaattinen juottolaitos. Vapaa viljelys. Pellosta oli 1929 kesantoa 3 ha, vehnää kasvamassa 1,2, ruista 3,2, kauraa 14, ohraa 1,5, perunaa 1, pellavaa 0,1, rehujuurikasveja 1,8, heinää 21,2 ja muussa käytössä oli 2 ha.
Kotieläimet: hevosia 7, lehmiä 22, sikoja 6, lampaita 6 ja kanoja 300. Hevoskanta polveutuu »Ampiaisesta». Kotona kasvatettu kantakirjaori »Menonmahti» myytiin Lohjan oriyhdistykselle 25 000 markasta. Tammoista on kantakirjassa nykyjään 5. Karja on LSK-rotuista tarkastuskarjaa. Kaikkien lehmien keskituotanto oli 1927 3136 kg maitoa ja 118,4 kg rasvaa. Säännöllisesti lypsäneiden vastaavat luvut olivat 3 316 ja 124,0. Paras yksilö antoi 4 206 kg maitoa ja 175,3 kg rasvaa. Siat ovat SY-, lampaat kainuulais ja kanat leghornrotua. Maataloudesta kertyvien rahatulojen päälähteenä on maito, jonka ostajana on Pohjois-Pusulan osuusmeijeri. Muista myytävistä tuotteista mainitaan vilja, liha, munat, rehut ja puutarhantuotteet. Niiden menekkipaikkana on Helsinki ja lähin ympäristö. Tilan havuvaltaisesta metsästä myydään hoitosuunnitelmaa seuraten kaikenlaisia puita. Sähkövalo ja -voima Pusulan Sähkö Oy:ltä. Maatalouden ja karjanhoidon harjoittelutila sekä maatalous-hallituksen kirjanpitotila. — Paavo Juvankoski oli mukana monissa maanviljelijöiden yhteisissä yrityksissä, hän oli pitkät ajat kuntakokouksen esimiehenä, kunnanvaltuuston jäsenenä ja monissa luottamustoimissa. Julkiseksi tunnustukseksi toiminnastaan hän sai toista sataa palkintoa maatalouden eri aloilta sekä kolme palkintoa metsätaloudesta. Passarista kehittyi hänen johdollaan Pusulan parhaiten hoidettuja maatiloja.
Kuvassa Paavo ja hänen vaimonsa Hilma, os. Keskitalo.
Tämä Mårten ei varmaankaan asunut Passarilla, vaan jossain muualla?
VastaaPoista1800-luvulla Passarin isännyys jatkui myös tyttären kautta (Maria Helena Gabrielintytär Hildén, Paavon isänäiti).