Eräs kansankynttilä

Miksi selata rippikirjoja? Tämä kysymys on täysin relevantti, jollet itse ole sukututkija. Sukututkijalle on suuri onni ja autuus, että hän pääsee netin kautta katselemaan lähes kaikkien Suomen seurakuntien rippikirjoja aina 1900-luvun alkuun saakka. Joka kerta, kun olet lähtenyt systemaattisesti lukemaan jo ennestään itselleni tutun seurakunnan kirjoja, olen onnistunut löytämään lisää kaukaisia sukulaisiani. Niin myös tällä kertaa.

Uusi Suometar 17.8.1893

Sammatin vuosien 1884-1893 ripppikirjasta sivulta 218 löytyy "Kansakoulu". Tälle aukeamalle on kirjattu selkeällä ja kauniilla käsialalla tämän pienen pitäjän entinen kansakoulunopettaja Karl Rudolf Auranen sekä hänen seuraajansa Karl Kustaa Pelander. Molemmat luonnollisesti perheidensä kera minkä lisäksi palvelusväki on saanut oma sijansa sivun alalaidassa. Renkejä ei kansakoululla ollutkaan, sillä em. vuosien aikana apuna oli yhteensä seitsemän piikaa. Heistä ehkä enemmän myöhemmissä blogipostauksissa.


Joka tapauksessa entinen opettaja Karl Rudolf Auranen ilmoitetaan syntyneeksi Kiskossa vuonna 1845. Nopean etsinnän jälkeen selviää, että hänen isänsä oli pitäjänseppä Alexander Murberg Kaukurin Uotilan rusthollin mailta. Tämä seppä sitten löytyikin jo ennestään omasta tiedostostani, sillä hän on äitinsä kautta sukua itselleni sekä Tallqvist- että Thauvonius-sukujen kautta. Alexander Murbergin isä Isaac oli raudanvääntäjänä Karjalohjan Kärkelän kuparihytillä, missä myös hänen oma isänsä Carl Murberg oli työskennellyt. Ruukkiammatit kulkivatkin usein suvussa, mutta nuori Alexander päättikin lähteä Kärkelästä omille teilleen asettuen sitten aikanaan Uotilaan.

Alexander meni ensimmäisen kerran naimisiin vuonna 1838. Morsian oli Lovisa Isaksdotter, jonka syntyperä tuottaa vaikeuksia. Rippikirjan mukaan hän syntyi Kiskossa 16.7.1804 tai 16.9.1804, mutta tuolta vuodelta ei löydy sopivaa henkilöä. Lovisa ilmestyy Kavaston kylän Uusikylän torppaan itselliseksi viimeistään vuonna 1835, mutta tätä aikaisempia merkintöjä en ole onnistunut naisesta löytämään. Kavaston torpan kohdalla rippikirjassa Lovisa merkitty jollain tapaa rammaksi eli termillä "ofärdig".

Lovisan kuoltua meni Alexander naimisiin Ulrika Gabrielsdotterin kanssa, joka oli kotoisin Hongiston Lammijärven torpasta.

Näiden kahden puolison kanssa Alexanderilla oli yhteensä kuusi lasta; Alexander, Johan, Amalia Gunilla, Karl Rudolf, Sofia Mariana ja Anton Edvard. Karl Rudolf siis suomensi sukunimensä Auraseksi ja ryhtyi ns. kansankynttiläksi. Auranen aloitti uransa Sammatissa vuoden 1884 syksyllä, mutta jo tammikuun ensimmäisenä päivänä 1890 hän joutui jättämään eroanomuksensa. Syynä tähän oli "yleinen heikkous ja huono näkö". Lyhyen opettajanuransa jälkeen hän sai valtiolta vaatimatonta eläkettä, jota täydensi mm. Elis Holmin apurahastosta 1892 saatu 120 markan avustus. Vuoden 1909 kesällä Auranen sai ottaa vastaan vuotuisen 200 markan apurahan Valtiosihteerinviraston kirjelmän perusteella.

Karl Rudolfin puoliso Matilda Serafia Selin oli hänkin kotoisin Kiskosta. Matilda Serafian isä oli surullisen kuuluisa kanttori/lukkari Johan Silen, josta olen kirjoitellut maaliskuussa 2009. Matildan äiti Henrica Seraphia Wilhelmina Tandeqvist oli kotoisin Nummen Kovelan Ritarlahden kartanosta.

Aurasella ja Silenillä oli ainakin neljä lasta; Axel Rudolf, Anto Kaarlo Runo, Anna Elin Mathilda ja Eino Armas Aleksander, jotka kaikki syntyivät Sammatissa vuosien 1877-1885 välillä. Erottuaan opettajan toimesta Auranen perheineen muutti Niemenkylän Oinoolle, jossa syntyi perheen kuopus, Helmi Alina.