Paniikki Moskovassa

Kuten ainakin kaikki suomalaiset historiallisista tapahtumista kiinnostuneet tietävät, oli myöhempi sotamarsalkka C. G. Mannerheim mukana Venäjän tsaarin, Nikolai Toisen kruunajaiskulkueessa. Itse asiassa hän kulki aivan Nikolain ja tämän vaimon, Alexandran edellä henkivartiokaartilaisen ominaisuudessa. Huomattavasti vähemmän on ollut puhetta siitä onnettomuudesta, mikä tapahtui neljä päivää myöhemmin, lauantaiaamuna 30.5.1896.

Varhain tuona päivänä satoja tuhansia henkilöitä kokoontui Rodinin kentälle, koska siellä oli tarkoitus pitää kruunajaisjuhlallisuuksiin kuuluva yleisötarjoilu. Nämä tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vyöryivät pitopaikkaa kohti sellaisella voimalla, että etummaiset jäivät kirjaimellisesti jälkimmäisten jalkoihin. Sotilaat palauttivat vähitellen järjestyksen, mutta yleisöjoukon hajaannuttua hiukan, kohtasi kaikkia surkea näky.

Aikalaiset kuvailivat tapahtumaa seuraavasti;

Noin 30 sylen päässä niistä pöydistä, jotka oli laitettu ruokalahjain antamiseksi kansalle, oli syvä, yhdeksän syltä leveä hauta. Päälle tunkeutuva rahvasjoukko työnsi etummaiset rivit hautaan ja neljännestunnin kuluessa se täyttyi vain yhä ihmisistä, jotka väkisin takaa päin työntäytyvä rahvas tunki hautaan, nämä kun eivät huomanneet ruumiita eivätkä välittäneet siitä, oliko maa vai ihmisiä jalkain alla.

Hirvittävä sekasorto syntyi ja vielä enemmän ihmisiä ruhjoutui kuin mitä jo oli litistetty kuoliaaksi ja tukehtunut. Pelkästään yhdelle hautausmaalle kuljetettiin 1282 ruumista sukulaisten ja omaisten tunnistettaviksi. Kasvot olivat tuntemattomia ja ainoastaan vaatteiden perusteella saattoivat sukulaiset tunnistaa vainajan.

Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Venäjän Tsaari ja Suomen Suuriruhtinas Nikolai II oli syvästi suruissaan tästä onnettomuudesta. Hän antoi määräyksen vähintään 1000 ruplan avustuksesta jokaiselle perheelle, joka oli menettänyt elättäjänsä. Lisäksi kuolleiden hautaus luvattiin maksaa hänen omasta kassastaan.

Virallinen kuolleiden luku oli lopulta 2000, minkä lisäksi noin nelisentuhatta oli saanut vammoja. Paljon ihmisiä kuoli ja haavoittui, kun ruoan anniskelupöytien luona takimmaiset tunkivat etummaisten päälle ja ensin mainitut alkoivat puolustautumaan ruhjoutumiselta heittelemällä ensin mainittuja kaikella käteen sattuneilla esineillä. Jopa kansalle kruunajaisten johdosta jaettavaksi tarkoitetut lahjat kelpasivat kättä pidemmäksi. Lopulta pöytien luona käytiin suoranaista käsirysyä.

Nämä tapahtumat alkoivat jo aamu viiden aikoihin ja loppuivat vasta kolme tuntia myöhemmin. Väkeä arvioitiin olleen paikalla jopa miljoonan verran. Viranomaiset määräsivät tapauksesta tarkan tutkinnan, jotta jatkossa voitaisiin välttyä vastaavanlaisilta katastrofeilta.