Konemönttööri Lindgren

18.02.1905 Uusi Aura no 20
Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto

Kosken kappelista muutti Marttilan Krouville mylläriksi Juho Vilhelm Lindgren. Hän oli muutamia kuukausia aikaisemmin mennyt naimisiin entisen myllärin tyttären, Matilda Frosteruksen kanssa. Matildan isä, Juho Heikki Frosterus oli syntynyt kesällä aviottomana lapsena 1844 Someron Pitkäjärvellä. Hänen äitinsä oli ollut piika Riitta Kaisa Jaakontytär Gullström. Kun Juho Henrik aikuisena alkaa käyttää sukunimeä Frosterus, herää pieni epäilys hänen isästään. Pitkäjärvellä nimittäin asui samoihin aikoihin renkivouti Juho Frosterus. Tämä oli kyllä naimisissa oleva herra, mutta kenties Pitkäjärvellä tapahtui jotain sopimatonta.

Juho Henrik Frosterus oli naimisissa Someron Vähä-Vilukselan HIrsmäen torpparin tyttären kanssa. Perhe asui mm. Euran kappelissa ennen Krouville tuloaan. Tytär Matilda tosin syntyi Somerolla
Vävy Juho Vilhelm Lindgren ei varsinaisesti kerännyt suosiota Krouvin kylässä. Hän rakensi täysin luvatta padon omistamansa myllyn kohdalle Paimionjokeen. Tästä aiheutui ongelmia ennen kaikkea mylläri Juho Koskiselle, jonka mylly oli alempana samassa joessa. Miehet käräjöivät asiasta ensin kihlakunnanoikeudessa, joka antoi langettavan tuomion Lindgrenille. Tämä vetosi päätöksestä Turun hovioikeuteen, mutta siellä ei oltu ymmärtäväisiä myllärillemme. Tämä tuomittiin yksiselitteisesti purkamaan rakennetut sulut ja korvaamaan aiheutetut vahingot Koskiselle.

Tämä kaikki tapahtui 1910-luvulla. Niinpä Juho Lindgrenin nimike rippikirjoissa muuttuukin mylläristä konemönttööriksi. Lopulta hän katsoi parhaaksi muuttaa perheineen Karinaisten puolelle vuonna 1917. Lindgrenille ja Matilda Frosterukselle syntyi ennen vuotta 1916 Krouvilla seitsemän lasta; Toivo, Paavo, Eero, Suoma, Tuula, Esteri ja Henrik. Juho Vilhelm oli itse syntynyt Euran kappelissa äitinsä Venla Sofia Spoofin tavoin. Sen sijaan isä Henrik Vilhelm Lindgren oli eksynyt Auranmaalle Raisiosta. Tämä Lindgrenien perhe vietti hyvin liikkuvaista elämää, sillä lapsia syntyi vuosina 1878-1896 Raisiossa, Euran kappelissa, Pöytyällä ja Kosken kappelissa.

Vaikka tarinassa esiintyy vain mylläreitä ja konemönttööri, niin Juho Vilhelm Lindgrenin äidin kautta tarina saa säväyksen aatelisuutta. Hänen äitinsä isänisä oli Tarvasjoen Mäentaan Junnilassa asunut kersantti ja myöhempi vänrikki Anders Vilhelm Spoof. Äidin isänäiti oli taasen Sophia Elisabeth von Hausen. Tätä sukua on voitu seurata aina 900-luvun Saksaan saakka. Suku viettikin 1000 -vuotisjuhliaan 1933. Suvun skandinaavisen haaran esi-isä Georg von Hausen asusti mm. Viron Saarenmaalla joskus 1500-luvulla.

Sukututkimuksen viehätys onkin siinä, että koskaan ei voi aloittaessaan tietää esivanhempien tulosuuntaa eikä aikakaaren laajuutta. Tuskin nämä aatelisjuuret enää kersantti Spoofin perheessä Mäentaan Junnilassa enää kovin paljon painaneet, mutta sotaisat juuret näkyivät. Hänet mainitaan erityisesti osallistumisesta veljensä Carlin ja Jaakko Rothin johtamaan sissiretkeen Ruovedelle ja aina Tampereelle asti. Heidän uhkarohkea etenemisensä sai Venäjän pääarmeijan hetkeksi vetäytymään Tampereelta Hämeenlinnaan päin. Myöhemmin Spoof osallistui mm. Kauhajoen ja Alavuden taisteluihin. Kotiin sodasta palattuaan hän asui Junnilassa kuolemaansa 24.8.1836 asti.

Toisaalta voidaan mainita, että konemönttööri Lindgren omisti ensimmäisenä marttilalaisena auton!


Marttilan mylläreistä lisää täällä.