Vistolassa

Pöytyän Vistolan luutnantinpuustelli on paikka, josta saisi tehtyä ihan oman pienen kirjasen. Tämä Aurajoen rantamilla sijaitseva tila oli ns. kruununpuustelli, jossa omistajat vaihtuivat 1800-luvun aikana useasti. Vuosisadan alkaessa isäntänä oli ollut virkansa mukaisesti luutnantti, paroni Carl Gustaf Rehbinder. Hän muutti vuoden 1805 paikkeilla Kalantiin Vistolan jäädessä lampuotien hoitoon hetkeksi. Suomen sodan päätyttyä kapteeniksi ylennetty Carl Herman Finkenberg saapui puustelliin. Vuonna 1807 tehdyn kartan mukaan taloon kuului tuolloin mm. melko laaja puutarha, joka sijoittui maantien ja joen väliin suorakaiteena.

Finkenberg lähti synnyinpitäjäänsä Nauvoon 1822 ja Vistolaan tuli arrendaattori eli tilanvuokraaja Juho Jaakonpoika. Hän oli kotoisin Kaulansuun Mikkolasta. Sekä Juho että vaimonsa Anna Mikontytär menehtyivät 1838, joten Vistolaan tarvittiin uusi isäntä. Mies löytyi melko läheltä, sillä vain 20 -vuotias Kustaa Juhonpoika Yläneeltä muutti taloon. Hän olikin Vistolassa kuolemaansa saakka 1853. Seuraava arrendaattori oli hänkin Pöytyältä, kun 23 -vuotias Juho Juhonpoika aloitti oman työuransa Vistolassa. Hänen isänsä oli ollut mm. Raatikaisissa lampuotina.

Näiden herrojen jälkeen vuokraajana oli vuodesta 1867 alkaen hetken Otto Erkinpoika, mutta hän kuoli j0 1868. Nyt tilalle tuli pöytyäläinen Fredrik Lindberg, joka kuitenkin muutti 1874 Angelniemelle. Jälleen kerran vuokraaja vaihtui, kun Matti Kallenpoika Juotolasta otti Vistolan hallintaansa. Matti oli perheineen talossa kymmenisen vuotta, kunnes 1884 Turusta tuli kapteeni ja ritari Knut Otto Schauman, josta kirjoittelin viime vuoden puolella. Hänen kuoltuaan 1888 vuokraajien sarja jatkui ja tällä kertaa sellainen löytyi aina Orimattilasta asti. Matti Matinpoika Laupiainen oli tämän miehen nimi. Matin kuoltua Pöytyä sai Vistolaa hoitamaan nauvolaisen Armas Olivier Johannes Holländerin.

Armas -etunimeään käyttänyt Holländer kirjattiin rippikirjaan 1890-luvun Pöytyällä maanviljelijä-tittelillä, mikä oli todella uusi asia. Hän hoiti Vistolaan parhaan kykynsä mukaan 1900-luvun alkuun saakka, kunnes 1904 muutti kotipitäjäänsä Nauvoon. Siellä ollut surullisenkuuluisa Seilin mielisairaala tarjosi Holländerille uuden työpaikan, kun hänet nimitettiin laitoksen taloudenhoitajaksi.

Armas Holländerin nimi vilahtelee vanhoissa sanomalehdissä useasti. Lehtijutuista selviää mm. hänen vaimonsa Ainan nimi. Kesällä 1911 Seilissä kuollut nahkurimestari Matti Lindström. Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä olleen ilmoituksen mukaan yksi oikeudenomistajista oli taloudenhoitaja Armas Holländerin lisäksi hänen vaimonsa Aina. Eräästä toisesta perinnönjakoon liittyvästä jutusta neljää vuotta myöhemmin selviää Armaksen siskon olleen Maria Auroran, jonka puoliso oli Päivälehden perustajan ja Helsingin Sanomien ensimmäisen päätoimittajan Eero Erkon. Lempinimellä Maissi tunnetuksi tullut Maria Aurora oli tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja maamme itsenäistymisen aikoihin.

Mainittakoon vielä lopuksi, että Armaksen ja Maissin isällä, Johan Fredrik Holländerillä oli aikanaan ammattina apulaislääninrahastonhoitaja. Ei siis ihme, että poika hoiti menestyksellisesti Seilin taloutta vuosikausia.