Tämän jälkeen hän oli hetken aikaan pappina Paattisilla sekä Karjalohjalla. Vuodesta 1850 lähtien hän toimi sitten Tarvasjoen saarnaajana, vaikka varsinainen virka hänelle myönnettiin vasta kolmea vuotta myöhemmin. Tarvasjoelta tie vei uudelleen Paattisille, tällä kertaa kappalaiseksi. Sieltä hän siirtyi Turkuun, tyttöalkeiskoulun opettajaksi 1860. Kahta vuotta myöhemmin Adolf onkin sitten kaupungissa vankilasaarnaajana. Samana vuonna hänestä tuli varapastori. Turussa Adolf myös kuoli vuoden 1874 loppupuolella.
Ilmeisesti jo Karjalohjalla ollessaan Adolf Lindman oli tutustunut ao. pitäjän silloisen kirkkoherran, Gustaf Adolf Geddan tyttäreen, Matilda Geddaan. Heidät vihittiin kesäkuussa 1853 Karjalohjalla ja nuori pari otti ensimmäiseksi asuinsijakseen Tarvasjoen. Perheen ensimmäiset lapset saivat hieman tavallista eksoottisemmat nimet. Rudolf Valdemar ja Selina Abelard erottuivat varmasti pitäjän muista lapsista mitä nimen valintaan tuli.
Valitettavasti nämä kaksi lasta kuolivat hyvin pieninä. Heidät ovat haudattu samanlaisten muistokivien alle vierekkäin Tarvasjoen kirkon alttaripäädyn sivulle. Samassa kulmauksessa on muitakin "papillisia" hautamuistomerkkejä.
Rudolfin ja Selinan isoäiti äidin puolelta oli Tammelan pitäjässä asuneen kirjanpitäjä Eric Jusseliuksen lapsia. Mainittu Eric J. oli naimisissa Beata Barckin kanssa, jonka äiti taasen oli Lohjan Laakspohjassa vuonna 1712 syntynyt Beata Jägerhorn af Storby. Jusseliuksen äidin puolelta päädytään puolestaan turkulaisen porvari Mårten Markusson Skytin Schytterus -nimeä käyttäneiseen jälkipolviin. Jusseliukset olivat sitten kotoisin Lopen pitäjän Räyskälän kylän Jussilan talosta.
Päivitetyt Jägerhorn af Storby- ja Schytterus -taulustot ilmestyvät kotisivuilleni huomiseksi.
Gedda Lindman JuseliusJägerhorn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti