Siirry pääsisältöön

Tunnettu yleinen nainen Agneta

Vuonna 1634, lokakuun 22. päivä kokoontui Turun raastuvanoikeus kuulustelemaan mm. erästä yleistä naista nimeltään Agneta Tuomaantytär. Tavan mukaan hänet todennäköisesti tuomittaisiin ensin seisomaan esimerkiksi kaularaudassa ja sen jälkeen karkoitettavaksi kaupungista.

Oikeus halusi kuitenkin tietää Agnetan lapsista lisää, koska niitä oli siunaantunut peräti puoli tusinaa. Lasten syntyperä osoittautuikin vähintäänkin sekavaksi.

Ensimmäinen heistä oli laadittu yhdessä erään Huittisissa asuneen talonpojan kanssa, toinen taasen merisotilas Klemetti Mikonpojan kanssa. Kolmannen kohdalla Agneta ei osannut sanoa oliko isä Torsten Stålhandsken vai tämän jo kuolleen veljen Lydikin. Hetken asiaa mietittyään Agnes kertoi oikeudelle; "Lapsi on sen, jolla heistä oli isompi parta!"

Neljäs lapsi oli raatimies Gottfried Rosskampin ja viiden merisotilas Matti Mällin. Kuudennen pienokaisen isäksi Agneta ilmoitti alimaaherra Erik Antinpojan. Lisäksi Agneta ilmoitti olevansa taas raskaana.

Merkille pantantaa tässä näissä tunnustuksissa on eräiden isien suhteellisen korkea asema kaupunkilaisten joukossa. Alimaaherra ja raatimies tuskin olivat kovinkaan innoissaan tämän irtolaisnaisen tunnustuksista!

Edellä mainittu kaularautarangaistus poistui muuten kokonaan vasta vuonna 1889. Silloin annettiin "asetus rikoslain voimaanpanemisesta" ja sen §4 määräsi seuraavaa;

"Siitä päivästä alkaen, jolloin rikoslaki kävi voimaan, on huomioon otettava:

1. että vanhemmassa laissa rangaistukseksi säädettyä rauhattomuutta, suomitsemista, kaularaudan käyttämistä pakkotyössä, julkipanemista häpeämään, rikoksen kuuluttamista kirkossa, muuta häpeärangaistusta ja anteeksianomusta ei enää saa kellekään tuomita, eikä myöskään, jos joku näistä rangaistuksista on rikoksentekijälle tuomittu, sitä täytäntöön panna; sekä myös ettei rikoksentekijän ruumista enää saa määrätä häpeällisesti haudattavaksi hautausmaahan tahi sen ulkopuolelle eikä sellaista määräystä täytäntöön panna
"



Lähteet : Väinö Ikonen - Vanhaa Suomen Turkua, WSOY 1936 ja Finlex (R) - Valtion säädöstietopankki
















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valitettavasti tämä tarina on tosi....

Huhtikuussa 110 vuotta sitten sanomalehti Sawonlinna sekä Länsisuomen Työmies raportoivat silloisen Säämingin pitäjässä tapahtuneesta, lähes makaabereja piirteitä saaneesta rikoksesta.

Loinen Pekka Holm ja vaimonsa Henriika Kutvonen olivat saaneet syytinkiläiseksi Henriikan isän, pitäjänhoitolainen Juhana Henrik Kutvosen. Pariskunta asui Juhanan kanssa Pääskylahden kartanon mailla, nykyisen Savonlinnan kaupungin liepeillä.

Sawonlinna -lehden tietoon oli tullut, että Juhanaa oli rääkätty ja muutoinkin kohdeltu huonosti. Sawonlinna julkaisi tämän tiedon ja sen perusteella pitäjän nimismies aloitti poliisitutkinnan. Tutkinnassa selvisi raskauttavia todisteita ja nimismies haastoi syylliset kihlakunnanoikeuteen 28. päiväksi huhtikuuta.

TYönjohtaja Petter Koikkalainen kertoi, että kun hän viime elokuun (1898) lopulla tahi syyskuun alkupäivinä meni Pääskylahden maanviljelyskoulun oppilaitten kanssa eräälle kauravainiolle ja kulki Holmin asunnon ohi, kuuli hän sieltä hätähuutoja sekä voivotusta…

Karmea löytö puuvajasta Turussa

Elokuisena sunnuntaipäivänä vuonna 1860 löydettiin Turussa vaununtekijä Helianderin talon puuvajasta kuivettunut ja osaksi matojen syömä lapsen ruumis. Asiasta raportoitiin saman tien poliiseille, jotka toimittavat pienen vainajan ruumiinavaukseen. Kun puuvajaa sitten miehissä tarkasteltiin enemmänkin, löydettiin sieltä vielä toinenkin vastasyntyneen ruumis.

Nyt poliisipäällikkö antoi määräyksen etsintöjen jatkamisesta entistä tarkemmin ja seuraavana tiistaina tehtiin jo kolmas murheellinen löytö. Tämä ruumis oli pienessä korissa ja laatikossa käärittynä verisiin liinavaatteisiin sekä verhoihin. Näistä muutamissa oli kirjailtuna nimi J. E. Bergenwall.

Paitsi näitä kolmea pientä vastasyntyneen ruumista, löytyi puuvajasta myös rakkauskirjeitä. Ne oli osoitettu Henrika Vilhelmina Kalleniuksella, joka asui yhdessä ruokakauppias Johan Edvard Bergenwallin kanssa. Samassa laatikossa kirjeiden kanssa oli vanha, ruotsinkielinen kirjanen "Kristillisestä avioliitosta", jonka kanteen oli …

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Ranskan kuuluisia päänsä menettänyt kuningatar Marie Antoinette kuului tähän sukuun.

Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä.

Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamme kohdalla nämä ja monet muut ominaisuudet, jotka luultavasti johtuivat …