Oikeus halusi kuitenkin tietää Agnetan lapsista lisää, koska niitä oli siunaantunut peräti puoli tusinaa. Lasten syntyperä osoittautuikin vähintäänkin sekavaksi.
Ensimmäinen heistä oli laadittu yhdessä erään Huittisissa asuneen talonpojan kanssa, toinen taasen merisotilas Klemetti Mikonpojan kanssa. Kolmannen kohdalla Agneta ei osannut sanoa oliko isä Torsten Stålhandsken vai tämän jo kuolleen veljen Lydikin. Hetken asiaa mietittyään Agnes kertoi oikeudelle; "Lapsi on sen, jolla heistä oli isompi parta!"
Neljäs lapsi oli raatimies Gottfried Rosskampin ja viiden merisotilas Matti Mällin. Kuudennen pienokaisen isäksi Agneta ilmoitti alimaaherra Erik Antinpojan. Lisäksi Agneta ilmoitti olevansa taas raskaana.
Merkille pantantaa tässä näissä tunnustuksissa on eräiden isien suhteellisen korkea asema kaupunkilaisten joukossa. Alimaaherra ja raatimies tuskin olivat kovinkaan innoissaan tämän irtolaisnaisen tunnustuksista!
Edellä mainittu kaularautarangaistus poistui muuten kokonaan vasta vuonna 1889. Silloin annettiin "asetus rikoslain voimaanpanemisesta" ja sen §4 määräsi seuraavaa;
"Siitä päivästä alkaen, jolloin rikoslaki kävi voimaan, on huomioon otettava:
1. että vanhemmassa laissa rangaistukseksi säädettyä rauhattomuutta, suomitsemista, kaularaudan käyttämistä pakkotyössä, julkipanemista häpeämään, rikoksen kuuluttamista kirkossa, muuta häpeärangaistusta ja anteeksianomusta ei enää saa kellekään tuomita, eikä myöskään, jos joku näistä rangaistuksista on rikoksentekijälle tuomittu, sitä täytäntöön panna; sekä myös ettei rikoksentekijän ruumista enää saa määrätä häpeällisesti haudattavaksi hautausmaahan tahi sen ulkopuolelle eikä sellaista määräystä täytäntöön panna"
Lähteet : Väinö Ikonen - Vanhaa Suomen Turkua, WSOY 1936 ja Finlex (R) - Valtion säädöstietopankki
Turku Agneta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti