Boga- ja Piil -sukujen kantaisään Joen Olofssoniin liitettiin joskus lisänimi Smålänning, smoolantilainen; toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi ollut suomalainen talonpoika Lars. Tämä kuulostaa tietysti oudolta, koska Joenin patronyymin mukaan hänen isänsä olisi ollut Olof.Joenin puoliso oli Agneta Torstensdotter Ram. Agnetaa syytettiin 1552 siitä, että hän olisi myrkyttämällä ja noituudella ottanut hengiltä Måns Ivarssonin, mutta hänet todettiin 1553 syyttömäksi sen jälkeen kuin se "trollkrona" jota hän olisi käyttänyt avukseen tähän rikokseen, vähän ennen mestaustaan vapautti Agnetan kaikesta osallisuudesta tuohon tapahtumaan.
Agneta sai 1566 äidiltään lahjoituskirjeen Mynämäen Ranjoen ja Vehmaan Kimokallion tiloihin. Hän kuoli vuoden 1580 paikkeilla.
Joenista ja Agnetasta alkanut suku tunnetaan sen eri haarojen käyttämillä nimillä Boga ja Piil, sillä poika Johanilla oli vaakunassaan kaksi jousipyssyä ja nuolta, hänen veljellään Salomonilla vastaavasti oli kolme jousta ja nuolta. Ruotsinkielisessä kirjallisuudessa käytetään suvusta myös nimeä Jackarby-släkten, sillä sen jäseniä asui myöhemmin Porvoon pitäjän Jakarissa, ruotsiksi Jackarby. Sukuhaarat kuolivat kuitenkin nimilinjoiltaan jo 1600-luvun alkupuolella. Joenilla ja Agnetalla oli ainakin seuraavat lapset;
1. Johan Joensson, sai rälssivapauden 1584, peri veljensä kanssa 3 tilaa Porvoon pitä-jän Jakarissa, tapettiin 1589, pso. Hebla Johansdotter.
2. Salomon Joensson Piil, sai ensin rälssivapauden kuningas Sigismundilta 1594, mutta alle-kirjoitti 1602 aateliston uskollisuusvalan tämän sedälle ja syrjäyttäjälle, Kaarle-herttualle.
Salomon oli nimismies Porvoon läänissä 1604, kuului Viipurin linnanisännistöön 1610 ja soti Balttiassa. Hän sai 1613 rälssivapauden Jakarin omistuksilleen, 1.pso. Brita Månsdotter (Ållongren-sukua), 2.pso. Anna Björnram.
Johan Joensson otti osaa Venäjän sotaan ja nostettiin aatelissätyyn 9.5.1584. Tultuaan sodasta hän käräjöi enoaan Lasse Torstenssonia vastaan, koska tämä oli ottanut suvun Jakarin tilat itselleen huomioimatta siskonsa Agnetan, Johanin äidin, perintöosuusoikeutta. Eno Lasse oli keksinyt ovelan ratkaisun, jolla hän toivoi saavansa pitää tilat: hän lahjoitti ne kuningas Juhanalle sillä ehdolla, että itse saisi pitää ne elinaikansa.
Tästä nousi kuitenkin poru ja Lasse joutui luovuttamaan – Jakarin tilat tulivat Johanille ja tämän veljelle Salomonille. Lisättäköön vielä, että venäläiset hyökkäyksessään 1571 olivat polttaneet Jakarissa viisi taloa ja ryöstäneet loput niin perusteellisesti, että siellä sinä vuonna oli vain yksi veronmaksuun kykenevä talo.
Tapahtumat jatkuivat kuitenkin vielä sen jälkeen, kun Jakarin talot olivat siirtyneet Johanille ja Salomonille. Kaksi sikäläistä talonpoikaa oli Lasse-enon aikoihin lainanneet tältä 3 tynnyriä vilja ja kun he halusivat maksaa lainansa takaisin, “ei Lasse halunnut puhua asiasta, eikä myöskään kertonut aikomuksiaan”.
Vuodet kuluivat, mutta uusi isäntä Johan oli nähtävästi tietoinen tästä vanhasta viljalainasta, koska hän 1586 vaati velan takaisinmaksua korkoineen – puoli tynnyriä vuotta kohti – tai muuten Johan liittäisi talonpoikien tilat omiinsa. Talot olivat kuitenkin kruununtiloja ja Porvoon läänin päällikkö kreivi Axel Leijonhufvud kielsi Johania ehdottomasti vaatimasta mitään Hänen Kunink. Maj. talonpojilta, muuta kuin mitä oikeus on.
Kreivistä itse muuten sanottiin, että hän “kotonaan rääkkäsi talonpoikiaan ja piti heitä vankeina kartanonsa tornissa”.
Johanin puoliso oli Hebla Johansdotter (Stålarm -sukua), jonka myötä pari omisti Nousiaisten Sukkisten tilan. Johan lyötiin kuoliaaksi Laitilan pappilassa 1589. Tästä teosta vangittiin Turun linnaan Laitilan kirkkoherra Henrik rouvansa ja renkinsä kera sekä nimismies Olof Balk poikansa Johanin kanssa. Toiset vapautettiin kuitenkin pian ja syytteeseen asetettiin vain pappilan renki. Hebla avioitui uudelleen Ruotsin Västmanlandein Vårfrukyrkanin Enöglan Lars Jonssonin kanssa.
Lähteet
Anders Allardt, Borgå sockens historia, Helsingfors 1925, s. 383 alk.
Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill Stora Ofreden, Helsingfors 1909.
Juha Sinivaaran internet -sivusto
Boga Piil Jackarby
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti