Vuonna 1228 perusti Riian arkkipiispa uuden hiippakunnan, johon kuuluivat nykyisestä Virosta Läänemaa, Saarenmaa ja Hiidenmaa. Piispaksi nimitettiin Dunamunden Sisteriläisluostarin apotti Gottfrid.Tuoreen hiippakunnan ensimmäiseksi pääpaikaksi tuli Lihula. Piispanistuin sijaitsi vuosina 1242-51 Lihulan linnavuorella. Liivinmaan sodassa tämä linnoitus tuhottiin. Nykyisin siitä on nähtävillä muutamia muurin osia.
Vuonna 1279 piispa Herman I antoi Haapsalulle 
kaupunkioikeudet. Samalla alkoivat Piispanlinnan rakennustyöt. Nykyisellään se on yksi merkittävimmistä Viron keskiajan muistoista. Linna leviää peräti kolmen hehtaarin kokoiselle alueella. Linnoitusta rakennettiinkin useamman vuosisadan aikana ja lopullisen muotonsa se sai piispa Johannes IV Kievelin aikaan, joka oli virassa 1515-1527.
kaupunkioikeudet. Samalla alkoivat Piispanlinnan rakennustyöt. Nykyisellään se on yksi merkittävimmistä Viron keskiajan muistoista. Linna leviää peräti kolmen hehtaarin kokoiselle alueella. Linnoitusta rakennettiinkin useamman vuosisadan aikana ja lopullisen muotonsa se sai piispa Johannes IV Kievelin aikaan, joka oli virassa 1515-1527.Massiivisten muurien ohella linnoitus käsitti jykeviä tykkitorneja ja vallihaudan. Muurin paksuus on paikoin lähes kaksi metriä. Liiviläissodan aikaan 1558-82 Piispanlinna koki historiansa ankarimmat taistelut. Sodan jäljiltä osa ns. pikkulinnasta sekä uloimmat vallit jäivät osittain raunioiksi.
Tsaari Pietari I määräsi lopulta vallit purettaviksi puoleen alkuperäisestä korkeudestaan. Jo tätä ennen, Ruotsin vallan aikaan, oli Piispanlinna menettänyt merkityksensä sotilaallisesti. Sitä ei nimittäin mainita Ruotsin Eestinnmaalla sijaitsevista sotilaallisista kohteista tehdyssä listassa. Alkuaan 803 metriä pitkä ja 12 metriä korkea linna jäi raunioiksi.
Piispanlinnan muurien sisäpu0lella sijaitsee myös Pyhän Nikolain kirkko, josta lisää lähipäivinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti