Nimi Rosenqvist

jatkoa 12.12.2011 ilmestyneelle tekstille...



Riley roses by James Whitcomb Riley
Illustrated by Howard Chandler Christy
Järvenpäässä avioituivat 23.10.1796 Henrikin ja Marian poika, nuori räätälinkisälli Mikael Rosenqvist (Michel, Michael) ja sisäkkö Maria Ekman. Molempien osoite oli vihkimerkinnässä Järvenpään kylä. Mikael oli jo nuorena ilmeisesti laitettu räätälinoppiin Helsinkiin, sillä seurakunnan lastenkirjassa mainittiin, että hän oli 1780-luvulla siellä. Takaisin tullessa Mikael Henrikinpojalla oli siis sukunimi ja hän oli Tuusulan ensimmäinen Rosenqvist. Saiko hän nimensä jo Helsingissä vai vasta palattuaan Järvenpäähän, jää epäselväksi.

Kuten kaikki muutkin nimet oli Mikaelin valitsema tai hänelle annettu nimi "Rosenqvist" oman aikansa tuote. Nimityypin synty on haettavissa Ruotsi-Suomen 1600-luvun alussa alkavalta suurvaltakaudelta, joka toi mukanaan eräänlaisen mahtipontisuuden nimistöön. Aateloidut suvut, porvarit tai kouluja käyneet henkilöt saattoivat silloin muuttaa nimensä latinalaiseen muotoon (esim. nimi Vinblad -> Pampinaeus), keksiä uuden nimen kotipaikkansa mukaan (esim. nimi Ammelin Alastaron Ämmäisten mukaan, tai Oxenius Karjalohjan Härjänvatsan mukaan) tai lisätä alkuperäiseen nimeensä etuliitteen (esim. Bröijer -; Rosenbröijer, Croell -; Rosencroel, jne.).

Vanhin tieto nimenomaan Rosenqvist-nimestä Pohjoismaissa lienee sen smoolantilaissuvun kohdalla, joka 1627 Ruotsissa aateloitiin nimellä Rosenquist af Åkershulta. Muita aikakauden esimerkkejä aatelissuvuista voisivat olla vaikkapa Rosendufva (aat. 1633), Rosenfelt (1654) tai Rosenflycht (1653). Se, että valittiin juuri ruusu nimikkokasviksi johtunee sen punaisesta väristä, joka symbolisoi aikakauteen sopivaa elämää ja verta, kiihkoa ja intohimoa. Ehkä piikkinen ruusunoksa jollain lailla myös symbolisoi Jeesuksen orjantappurakruunua.

Rosenquist, - qvist ja - kvist ovat kaikki eri versioita samasta nimestä, riippuen siitä kuinka kirjuri tai pappi sen kirjoitti eri alueilla ja aikakausina. Ensimmäinen vaihtoehto ehkä on enemmän Etelä-Ruotsiin (ja Tanskaan), keskimmäinen muihin Ruotsi-Suomen alueisiin, painottuva. Mahdollisesti voi kirjoitusmuodosta päätellä myös nimen iän; ensimmäinen versio olisi silloin vanhin ja viimeinen melko nuori.
Kaksiosaiset, rakennetut nimet kuten Rosenqvist levisivät hiljalleen säätyläissukujen ulkopuolelle. Suomen ensimmäinen Rosenqvist oli ehkä se kersantti Kristian Rosenqvist (schergiant Christian Rosenqvist), joka Pyhtäällä v. 1705 väitettiin Kullaan kartanon piian Kerstin Erikintyttären lapsen Johanneksen isäksi. Tämä Kristian saattoi kuitenkin sotilasarvostaan, nimen varhaisesta esiintymisestä sekä etunimen suhteellisesta harvinaisuudesta johtuen kuitenkin olla muualla syntynyt.

Muita 1700-luvun alkupuolen nimen esiintymisiä ovat esim.: rakuuna Samuel R. (Lieto v. 1723), rakuuna Johan? R. (Pöytyä v. 1730), sotilas Henrich R. (Hämeenkyrö v. 1730), rakuuna Anders R. (Pertteli v. 1739), sotilas Michel R. (Pöytyä v. 1739) ja sotilas Lars R. (Porvoo v. 1745). Näiden 1700-luvun alkupuolen sotilaiden osaltaan nimi tuskin vielä säilyi sukunimenä, sillä sotilasnimi ei siihen aikaan vielä siirtynyt siivilissä polvelta seuraavalle.

1700-luvun jälkipuoliskolla on jo enemmän Rosenqvist-nimen esiintymistä. Silloin nimenkantajien ammatit olivat jo vaihtuneet sotilaista räätäleiksi, puusepiksi, suutareiksi, kauppiaiksi, sorvareiksi, muurareiksi ja esiintymistä on muuallakin kuin etelärannikolla. Osa näistä olivat ehkä jo isänsä ruotunimen säilyttäneiden sotilaiden jälkeläisiä, mutta luultavammin kyseessä oli alunperin maata omistamattomia henkilöitä, jotka tarvitsivat käsityöläisnimen - esim. suutari Matts Erikinpojan mielestä ehkä suutari Matts Rosenqvist tuntui paremmin asiakkaita houkuttelevalta nimeltä. Ajassa eteenpäin mentäessä oli nimi Rosenqvist käytössä myös maaseutuväestöllä, kuten talonpojilla, torppareilla ja rengeillä.

Rosenqvist-nimi siis "syntyi" yhä uudelleen siellä täällä koko maassa. Jos nykyään kaksi toiselleen entuudestaan tuntematonta Rosenqvistia sattumalta tapaavat, on siis todennäköistä, että he eivät ole toisilleen sukua ainakaan sukunimensä perusteella. Tätä nykyään kantaa 793 suomalaista sukunimeä Rosenqvist, 60 heistä asuu ulkomailla (Väestärekisterikeskus, lokakuu 2005).

Kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit