Martelinit Loviisassa ja Koivistolla

Elokuun puolivälissä tänä vuonna kirjoittelin muutamia kertoja Heerman-sukuisista henkilöistä, jotka olivat löytäneet tiensä Karjaalle, Snappertunaan ja Tammisaareen. Tässä yhteydessä keräilin tietoja Karjalohjan Kuusian Isotalossa 1764 syntyneen Niilo Heermanin jälkeläisistä. Niilo isännöi myöhemmin Karjaan Bondbyn Övergårdia sekä Snappertunan Trångsundissa ollutta taloa. Sain tuolloin selvitettyä yhden sukupolven eteenpäin hänen kahden lapsensa, Enochin ja Ulrikan jälkeläisiä. Jäljelle jäivät Eva Agatan, Maja Stinan, Karl Fredrikin, Gustavan ja Carl Gustafin myöhemmät vaiheet.

Viikonloppuna innostuin keräämään itselleni melko läheistä sukupiiriä, Pohjan pitäjän Martelineja yhteen kasaan. Tässä yhteydessä lisäsin tietokantaani Degernäsin kylän Nedergårdin lampuotina 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa olleen Erik Eriksson Martelinin sekä hänen sisarustensa jälkipolvia. Samassa huomasin, että Pohjassa esiintyi toinenkin samanniminen suku. Tämä oli ottanut nimensä Antskogin kylässä sijaitsevasta Marttilan talosta. Näiden kahden suvun välille en toistaiseksi pystynyt löytämään mitään yhteyttä.

Joka tapauksessa eräs tämän Antskogin perheen jälkeläisistä, vuonna 1787 syntynyt Johan Martelin toimi 1810-luvulta alkaen värjärinä Loviisan kaupungissa. Kuinkas ollakaan, hänen vaimonsa nimi oli Maja Stina Heerman ja täkäläisten rippikirjojen mukaan tämä syntyi Karjaalla 1797. Herra Martelinista tuli lopulta värjärimestari, mutta lupaava ura sammui keuhkotaudin myötä jo syyskuussa 1823. Tätä ennen pariskunnalle olivat syntyneet lapset Maria Vilhelmina, Johan Vilhelm sekä päivää ennen isäänsä imeväisiässä kuollut Johanna Kristina.

Maria Vilhelminan nahkurimestari Johan Malmberg, jonka kuoltua vuonna 1858 meni leski naimisiin nahkuri Robert Silveniuksen kanssa. Mainittakoon tässä kohtaa, että Johan Martelinin asuintalon Lovisaan kuudennessa kaupunginosassa oli nimeltään "Garfvare" eli nahkuri. Malmbergillä ja Maria Vilhelminalla oli kuusi lasta, joista peräti neljä kuoli aivan pienenä.

Johan Vilhelm Martelin muutti nykyisessä luovutetussa Karjalassa sijainneeseen Koiviston pitäjään, jossa hän asusti vaimonsa Ulrika Charlotta Borgströmin kanssa Kottelahden numero kakkosessa. Kruununnimismiehenä ja myöhemmin kuvermentin sihteerinä toiminut Johan Vilhelm kuoli tammikuussa 1894. Hänen vaimonsa, viipurilaisen nahkuri Daniel B:n tytär, oli kuollut parikymmentä vuotta aiemmin. Herra Martelin todettiin hoitaneen tehtäviään tavalla, joka tuotti hänelle pitäjäläistensä kunnioituksen ja rakkauden. Toimeliaana miehenä hän onnistui myös kokoamaan "melkoisen omaisuuden", jota hän usein käytti hyväntekeväisyyteen.

Perheen kuudesta lapsesta nuorin oli Emma Charlotta, jonka ensimmäinen puoliso oli hovioikeuden kanslisti Johan Fredrik Hellman ja toinen Hjalmar August Bruno Aschan.

Emma Charlottan isänäiti, Karjaalla 1797 syntynyt Maja Stina Heerman asui loppuelämänsä poikansa perheessä Koivistolla ja kuoli "vanhuuteen" tammikuussa 1876. Näin hän ehti elää leskenä yli 50 vuoden ajan.