Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päivänä, joka oli sunnuntai, koettiin Nakkilan kirkossa kerrassaan ainutlaatuinen tapaus. Singaporesta kotoisin ollut, 19 vuoden ikäinen nuori mies May Achim Acheb Assammam kastettiin tuolloin luterilaiseen uskoon, vaikka hän oli syntyjään islaminuskoinen.

Nuorukainen oli lehtitietojen mukaan saanut ”jotenkin hywän opetuksen” muhamettilaisessa koulussa. Niinpä hän osasi sujuvasti kirjoittaa, tosin arabialaisilla aakkosilla. Kielitaitoa hänellä riitti malaijin, kiinan, singaleesin, englannin, ruotsin ja jopa suomen kieleen. Suomeksi hänelle oli opetettu kristinopin perusteita.

Edelleen lehtitiedot kertovat, että vaikka May oli kotoisin kuumista ilmanaloista, eivät ”Pohjolan pakkasetkaan hänehen turmiollisesti waikuttavan”. Nuorukainen ei myöskään tuntunut kaipaavan kaukaista kotimaataan.


Suomeen May tuli erään suomalaisen tilanhaltijan kamaripalvelijana Sumatralta 1878. Evankelisluterilaisessa kasteessa hänet otettiin seurakunnan jäseneksi ja samalla hänen omasta pyynnöstään uudeksi nimeksi tuli Johan Aksel May. Todistajina tässä kaikella tapaa historiallisessa tapahtumassa olivat Nakkilan kirkossa tilanomistaja Hjalmar Björling, luutnantti Johan Björlilng, apulaiskirkkoherra Heikki Hermonen, taiteilija Kristen Feilberg, renki Juho Kustaa Virtainen, ruustinna Charlotta Åberg, rouva Anna Feilberg ja röökynät Fanny ja Hilma Åberg.

Todistajat eli kummit olivat lähinnä paikkakuntalaisia, mutta sisarukset Krister ja Anna Feilberg aina Tanskasta saakka. Anna tunnettiin laulajana, joka antoi ”helppotajuisia” konsertteja maassamme ainakin 1880-luvulla.  Hänen veljensä Kristen oli taasen kuuluisa valokuvaaja, joka luultavasti tunsi Mayn matkoiltaan Kauko-Itään. Feilberg tuli tunnetuksi nimenomaan Kaakkois-Aasiaan suuntauneiden kuvausmatkojen ansiosta.

Suomalaiset saivat tietoa Kauko-Idän asioista noina vuosina mm. Nordenskiölds'in tutkimusmatkojen raporteista, joista tämä karttakuvakin on.


Kommentit

  1. Jussi Björlingin isänisä Lars Björling (Ruotsista) vaikutti Leineperissä seppänä kahteen otteeseen 1861-1895 ja Jussin farmor Mathilda oli Porista. Ovatko sukua tälle Hjalmarille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät ke. Pappi Åbergin lapset ottivat Björlin nimen Lemussa asuessaan

      Poista
    2. Pieni kirjoitusvirhe eli siis tietenkin ottivat nimen Björling
      Asia selviää mm. täältä
      http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19298&pnum=2

      Poista
  2. Hei,

    Suomen muslimien ja juutalaisten esi-isät tulivat pääsääntöisesti tänne Venäjän armeijan mukana. Mutta tästä on muutamia poikkeuksia. Isoisovaarini tarina on kerrottu K.O. Lindeqvistin teoksessa "Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75" (Hämeenlinna 1930) luvussa IX. Käsityöläiset seuraavasti:

    "Uusia ammatteja, joita ei edellisellä aikakaudella Hämeenlinnassa ollut, oli ajoittain 1800-luvun alkupuoliskolla; niinpä oli karstamaakari - Nyman - ainakin 1840-luvulla, mutta v. 1868 tämän ammatin edustajaa ei enää tavata; kaluseppä (instrument-makare) - Brunström - oli niinikään 1840-luvun käsityöläisten joukossa, muttei sellaistakaan ole enää v. 1868 käsityöläisluettelossa. V. 1836 Mooses Judevitš Kaplan pyrkii läkkisepäksi, jota ei kaupungissa ennestään ollut, ja sen vuoksi maistraatti oli halukas ottamaan hänet kaupunkiin. Hän oli kotoisin Venäjältä Vitebskin kuvernementin Lützinin kaupungista ja juutalainen synnyltään; mutta hän oli korkeimmalta taholta saanut luvan muuttaa Suomeen, ja kun hän oli ilmoittanut haluavansa kääntyä kristinoppiin, määräsi tuomiokapituli läänirovasti Niilo Tolpon ottamaan hänet evankelis-luterilaisen kirkon yhteyteen, mikä tapahtui kesäkuun 12 p. v. 1836 Hämeenlinnan kirkossa jumalanpalveluksen päätyttyä. Kasteessa hän silloin sai nimen Mooses Johannes ja kummeina oli kaupungin huomattavimpia henkilöitä: lääninsihteeri Vilh. Ladau, pormestari Utter, kirkkoherra Churberg, kappalainen Aulén, venäjänkielenkääntäjä Rotkirch, kaikki rouvineen. Kasteen jälkeen Kaplan heti sai nauttia herranehtoollista. Mestariksi päästäkseen hänen tuli valmistaa ruiskukannu. Ennenkuin lupakirja ja muut asiakirjat olivat kunnossa, kului lähes 4 vuotta, joten hänet vasta tammikuussa 1840 voitiin lopullisesti ottaa porvariksi (Raast. pöyt. 27/6 1836, 27/1 1840)"
    Venäjän armeijan tarkoitushan oli käännyttää muslimit ja juutalaiset ortodokseiksi, joten tällaiset meidän tapauksiemme luterilaisiksi kääntymiset olivat varmasti varsin erikoisia tilanteita.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit