Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta
löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15.
päivänä, joka oli sunnuntai, koettiin Nakkilan kirkossa kerrassaan
ainutlaatuinen tapaus. Singaporesta kotoisin ollut, 19 vuoden ikäinen nuori
mies May Achim Acheb Assammam kastettiin tuolloin luterilaiseen uskoon, vaikka
hän oli syntyjään islaminuskoinen.
Nuorukainen oli lehtitietojen mukaan saanut ”jotenkin hywän
opetuksen” muhamettilaisessa koulussa. Niinpä hän osasi sujuvasti kirjoittaa,
tosin arabialaisilla aakkosilla. Kielitaitoa hänellä riitti malaijin, kiinan,
singaleesin, englannin, ruotsin ja jopa suomen kieleen. Suomeksi hänelle oli
opetettu kristinopin perusteita.
Edelleen lehtitiedot kertovat, että vaikka May oli kotoisin
kuumista ilmanaloista, eivät ”Pohjolan pakkasetkaan hänehen turmiollisesti
waikuttavan”. Nuorukainen ei myöskään tuntunut kaipaavan kaukaista kotimaataan.
Suomeen May tuli erään suomalaisen tilanhaltijan
kamaripalvelijana Sumatralta 1878. Evankelisluterilaisessa kasteessa hänet
otettiin seurakunnan jäseneksi ja samalla hänen omasta pyynnöstään uudeksi
nimeksi tuli Johan Aksel May. Todistajina tässä kaikella tapaa historiallisessa
tapahtumassa olivat Nakkilan kirkossa tilanomistaja Hjalmar Björling,
luutnantti Johan Björlilng, apulaiskirkkoherra Heikki Hermonen, taiteilija
Kristen Feilberg, renki Juho Kustaa Virtainen, ruustinna Charlotta Åberg, rouva
Anna Feilberg ja röökynät Fanny ja Hilma Åberg.
Todistajat eli kummit olivat
lähinnä paikkakuntalaisia, mutta sisarukset Krister ja Anna Feilberg aina
Tanskasta saakka. Anna tunnettiin laulajana, joka antoi ”helppotajuisia”
konsertteja maassamme ainakin 1880-luvulla. Hänen veljensä Kristen oli taasen kuuluisa
valokuvaaja, joka luultavasti tunsi Mayn matkoiltaan Kauko-Itään. Feilberg tuli
tunnetuksi nimenomaan Kaakkois-Aasiaan suuntauneiden kuvausmatkojen ansiosta.
Suomalaiset saivat tietoa Kauko-Idän asioista noina vuosina mm. Nordenskiölds'in tutkimusmatkojen raporteista, joista tämä karttakuvakin on.
Suomalaiset saivat tietoa Kauko-Idän asioista noina vuosina mm. Nordenskiölds'in tutkimusmatkojen raporteista, joista tämä karttakuvakin on.
Jussi Björlingin isänisä Lars Björling (Ruotsista) vaikutti Leineperissä seppänä kahteen otteeseen 1861-1895 ja Jussin farmor Mathilda oli Porista. Ovatko sukua tälle Hjalmarille?
VastaaPoistaEivät ke. Pappi Åbergin lapset ottivat Björlin nimen Lemussa asuessaan
PoistaOK, kiitos tiedosta.
PoistaPieni kirjoitusvirhe eli siis tietenkin ottivat nimen Björling
PoistaAsia selviää mm. täältä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19298&pnum=2
Hei,
VastaaPoistaSuomen muslimien ja juutalaisten esi-isät tulivat pääsääntöisesti tänne Venäjän armeijan mukana. Mutta tästä on muutamia poikkeuksia. Isoisovaarini tarina on kerrottu K.O. Lindeqvistin teoksessa "Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75" (Hämeenlinna 1930) luvussa IX. Käsityöläiset seuraavasti:
"Uusia ammatteja, joita ei edellisellä aikakaudella Hämeenlinnassa ollut, oli ajoittain 1800-luvun alkupuoliskolla; niinpä oli karstamaakari - Nyman - ainakin 1840-luvulla, mutta v. 1868 tämän ammatin edustajaa ei enää tavata; kaluseppä (instrument-makare) - Brunström - oli niinikään 1840-luvun käsityöläisten joukossa, muttei sellaistakaan ole enää v. 1868 käsityöläisluettelossa. V. 1836 Mooses Judevitš Kaplan pyrkii läkkisepäksi, jota ei kaupungissa ennestään ollut, ja sen vuoksi maistraatti oli halukas ottamaan hänet kaupunkiin. Hän oli kotoisin Venäjältä Vitebskin kuvernementin Lützinin kaupungista ja juutalainen synnyltään; mutta hän oli korkeimmalta taholta saanut luvan muuttaa Suomeen, ja kun hän oli ilmoittanut haluavansa kääntyä kristinoppiin, määräsi tuomiokapituli läänirovasti Niilo Tolpon ottamaan hänet evankelis-luterilaisen kirkon yhteyteen, mikä tapahtui kesäkuun 12 p. v. 1836 Hämeenlinnan kirkossa jumalanpalveluksen päätyttyä. Kasteessa hän silloin sai nimen Mooses Johannes ja kummeina oli kaupungin huomattavimpia henkilöitä: lääninsihteeri Vilh. Ladau, pormestari Utter, kirkkoherra Churberg, kappalainen Aulén, venäjänkielenkääntäjä Rotkirch, kaikki rouvineen. Kasteen jälkeen Kaplan heti sai nauttia herranehtoollista. Mestariksi päästäkseen hänen tuli valmistaa ruiskukannu. Ennenkuin lupakirja ja muut asiakirjat olivat kunnossa, kului lähes 4 vuotta, joten hänet vasta tammikuussa 1840 voitiin lopullisesti ottaa porvariksi (Raast. pöyt. 27/6 1836, 27/1 1840)"
Venäjän armeijan tarkoitushan oli käännyttää muslimit ja juutalaiset ortodokseiksi, joten tällaiset meidän tapauksiemme luterilaisiksi kääntymiset olivat varmasti varsin erikoisia tilanteita.
Onko Johan Akselin myöhemmistä vaiheista tietoa?
VastaaPoistaMitä kasteen jälkeen tapahtui Johanille?
VastaaPoista