Ahkera piika

Keravan museo
Turun ja Helsingin välisen moottoritien varrella, Halikon Kydön kylässä sijaitsi aikanaan Ylimmäisen eli Ylitalon rustholli. Yksi sen torpista oli nimeltään Nummenpää. Vuoden 1785 tienoilla Nummenpään torppariksi tuli Vässilän entinen renki, Erkki Antinpoika. Puoliso Valpuri Heikintytär oli talon omia tyttäriä. Vuoteen 1800 mennessä pariskunnalle syntyi kahdeksan lasta. Yhteiselo loppui Valpurin kuolemaan keväällä 1808.

Jo saman vuoden syksyllä Erkki meni uudelleen naimisiin Pamsilassa asuneen piika Leena Matintyttären kanssa. Leena oli syntynyt Märyllä sotilaan tyttärenä 1779. Ikäeroa sulhaseen oli tasan 20 vuotta, sillä Erkki syntyi Peräkydöllä 1759. Varttuneesta iästään huolimatta hänestä tuli isä vielä neljä kertaa uuden vaimonsa kanssa. Nuorin näistä jälkeläisistä oli tammikuun alussa 1821 syntynyt tytär Riitta Liisa.

Isä-Erkin kuoltua 1836 aloitti Riitta Liisa pitkän uransa piikana. Ensimmäisenä työpaikkana oli Kolkkilan kylässä sijainnut torppa, missä hän viihtyi kolmisen vuotta. Sieltä tie vei takaisin kotikylään ja Alimmaisen talon palvelusväkeen. Syksyllä 1842, palvelusvuoden päätyttyä, Riitta Liisa muutti Paimioon. Vähä-Heikosin torppa sai hänestä uuden piian. Vähä-Heikosi osoittautui oivalliseksi palveluspaikaksi, sillä vielä 1890-luvulla halikkolaissyntyinen naisemme piikoi Ylimmäisen talossa. Riitta Liisa oli mitä ahkerin ja tunnollisin työntekijä. Sen lisäksi hän oli äärimmäisen säästäväinen.

Kun Riitta Liisa Erkintytär kuoli Vähä-Heikosin Ylimmäisillä tammikuussa 1897, oli hänen palvelusuransa kestänyt hieman yli 60 vuotta. Vaikka piian palkka ei 1800-luvun loppupuoliskon Paimion seudulla ollut kovin kummoinen, jätti vainaja jälkeensä olosuhteisiin nähden suuren omaisuuden. Näin ollen Suomen pakanalähetys sai vastaanottaa 1000 markan lahjoituksen Riitta Liisan toiveiden mukaisesti. Kaiken tämän hän oli saanut säästettyä omalla työllään.


Ylimmäisen rusthollarina tuolloin ollut Kaarle Aleksanteri Matinpoika oli kotoisin Halikon Kydön Alimmaisten talosta. Hän syntyi 1837, joten Riitta Liisa oli tutustunut häneen jo Kaarle Aleksanterin lapsuudessa ollessaan piikana tämän kotitalossa. Paimiolaisen vaimonsa Johanna Heikintyttären kanssa Ylimmäisen rusthollari varmasti suri luotettavan työntekijänsä poismenoa. Näin pitkä työura oli todellinen harvinaisuus, etenkin sen tapahtuessa samassa talossa vuosikymmenien ajan.

Kommentit

Suositut tekstit