Janakkalan Viralan kylän Äijälässä syntyi heinäkuussa 1844
torpparin poika Vilhelm. Hänen vanhempansa olivat Erik Johan Johansson ja Greta
Johansdotter. Sekä isä että äiti olivat torppareiden lapsia, Erik Johan
Äijälästä ja Greta Haagasta. Heidät oli vihitty 1837 ja vuoteen 1856 mennessä
pariskunnalle syntyi kahdeksan lasta, joista yksi kuolleena.
Vilhelm lähti kotoaan vuoden 1865 lopulla mennen rengiksi
Viralan Rekolan rälssitaloon. Siellä hän ehti olla normaalin sopimusajan eli
vuoden, jonka jälkeen tie vei Tarimaan Räikälän verotaloon. Räikälässä Vilhelm
viihtyi useamman vuoden ja vasta 1871 hän hakeutui uuteen pestiin. Tällä kertaa
paikka oli todella upea, sillä Sauvalan kartano oli muodostettu jo 1600-luvulla
kylän talonpoikaistaloista. Vuodesta 1864 sen oli omistanut Danielsson -suku.
Vilhelm Eriksson tai Ville, kuten häntä aikalaiset
kutsuivat, viihtyi mainiosti Sauvalassa. Myös isäntäväki oli häneen erittäin
tyytyväinen ja vuodesta 1892 kartanoa isännöinyt Väinö Danielsson palkitsi
renkinsä heti alkajaisiksi kultakellolla. Huhtikuussa 1902 oli Ville Eriksson
ehtinyt olla saman työnantajan palveluksessa jo 30 vuotta ja valistunut
Sauvolan omistaja päätti antaa hänelle komean kunnianosoituksen. Villelle
annettiin elinkautiseksi eläkkeeksi kaikki se vilja, mitä hän on
palveluksessaankin saanut, lehmä, rahaa ja asunnoksi torppa, josta oli
aikoinaan tehty kaksi päivää viikkoveroa. Vaikka tuohon aikaan isäntien ja
torppareiden välit olivat kiristymässä äärimmilleen, osoitti tämä
yhteistyösuhde molemminpuolista kunnioitusta ja jalomielisyyttä. Mitään
laillista pakkoahan ei Danielssonilla eleeseen olisi ollut.
Ville oli naimisissa Amalia Juhontyttären kanssa, jonka hän
luultavasti tapasi ensimmäisen kerran Räikälässä ollessaan. Vihille he menivät
joulukuun lopulla 1870. Amalia oli tullut Janakkalaan Varsinais-Suomen
rannikolta, Sauvosta edellisen vuoden keväällä. Miksi sitten Amalia päätti
lähteä Sauvosta Janakkalaan? Tähän on selkeä vastaus. Hän oli ollut Sauvossa
pitäjän kappalaisen, Karl Heikelin piikana. Kun Heikel sai 1868 Janakkalan
kirkkoherran viran, otti hän osan palvelusväestään mukaansa uuteen pappilaansa.
Rippikirjojen mukaan Amalia olisi syntynyt Sauvossa
25.5.1847, mutta todellisuudessa hän syntyi Paimion Maljamäen Isotalossa piika
Johanna Ristontyttären aviottomana tyttärenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti